Valovoimaista ympäristötyötä

Kuvaverkko Oy:ssä Ekokompassi-toiminta on ympäristöasioiden päivittäistä huomioimista. Yritys keskittyy jätteiden määrän vähentämiseen ja materiaalitehokkuuden parantamiseen. Valokuvien valmistuksessa käytetään kemikaaleja, joiden käsittelyyn lainsäädäntö ottaa kantaa.

– Ekokompassia rakennettaessa tärkeää on ollut lakilistan läpikäynti, jotta velvoitteissa pysytään ajan tasalla, kertoo Kuvaverkko Oy:n tuotanto- ja henkilöstöpäällikkö Sari Vilén.

Kuvaverkko järjestää koulu- ja päiväkotikuvauksia. Internetissä toimivan palvelun avulla asiakkaat voivat nyt tilata juuri toivomansa määrän haluamiian kuvia. Kannustamalla asiakkaitaan verkkopalvelun pariin Kuvaverkko on onnistunut vähentämään turhien valokuvien teettämistä. Vuoden 2014 aikana palautukset vähenivätkin jopa 15 prosenttia!

Ympäristöasioihin vaikuttaminen ei rajaudu vain oman toiminnan parantamiseen. Kuvaverkko on päättänyt suosia yhteistyökumppaneita, jotka ottavat toiminnassaan huomioon ympäristöasiat.

– Suurimmalla yhteistyökumppanillammekin on Ekokompassi-sertifikaatti. Kaikkien kumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomioita pyrkimyksiin toimia ympäristöystävällisesti, Vilén kertoo.

Ekokompassi-neuvojaltaan Kuvaverkko on saanut apua kun sitä on tarvittu. – Olemme saaneet materiaaleja ja lisätietoja sekä asiantuntevia neuvoja. On myös hienoa, että Ekokompassin puitteissa on mahdollista osallistua erilaisiin mielenkiintoisiin tapahtumiin ja koulutuksiin!

(Julkaistu 2/2015)

Kaikki tehdään yhdessä

– Meillä on valtavan kova innostus päällä! iloitsee Niemikotisäätiön apulaisjohtaja Jouni Nisula säätiön Ekokompassi-työstä kertoessaan.

Niemikotisäätiö tarjoaa asumispalveluita sekä työ- ja päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille lähes 20 yksikössä ympäri Helsinkiä. Usein ideat ympäristötyöhön tulevat yksiköiden henkilökunnalta ja kuntoutujilta. Jokaisessa yksikössä on ympäristövastaava sekä henkilökunnasta että kuntoutujien keskuudesta. Kaikkien yksiköiden ympäristövastuullisten kesken kokoonnutaan pari kertaa vuodessa.

– Ympäristötyössä kuntoutujat ovat iso resurssi. Kaikki tehdään yhdessä, toteaa Jouni Nisula.

Vuodelle 2015 on yhdessä valittu neljä teemaa, joita viedään eteenpäin yksiköihin: vedenkulutus, kotitalous- ja biojätteet, vaatteiden kierrätys ja kylmälaitteiden huolto.

– Sen olemme Ekokompassista oppineet, että ympäristötyö on pieniä asioita, joita toistetaan teema kerrallaan, ja sitten otetaan taas uusi teema. Näin asiat jalkautuvat yksiköihin, Nisula kertoo.

Ekokompassin myötä Niemikotisäätiö kirjaa ylös ja tuo näkyville asioita, joita on ennenkin tehty. On huomattu, että paljon tehdään jo todella hyvin. Säätiöllä on pitkä kokemus esimerkiksi kierrätetyn tavaran ohjaamisesta asukkaidensa käyttöön. Lisäksi ympäristöjärjestelmä on tuonut yhteisen kielen ympäristö- ja jäteasioihin eri yksiköissä.

– Tyytyväisiä ollaan, ja Ekokompassille kiitokset! summaa Nisula.

(Julkaistu 1/2015)

Hävikki kyykkyyn tiimityöllä

Kulttuuria ja elämyksiä tarjoilevissa pääkaupunkiseudun vetonauloissa tarjoillaan myös herkullista ruokaa. Kanresta Oy vastaa ravintolapalveluista Kansallisoopperassa, Finlandia-talossa, Kansallismuseossa, Tiedekeskus Heurekassa sekä Business Park Plaza Loisteen lounasravintola Heijastuksessa. Nämä toimipaikat ottivat Ekokompassin käyttöönsä ja ryhtyivät sen myötä askel askeleelta painamaan ruokahävikkiä alas. Ensimmäisenä LEAN-malliin perustuvan toimintamallin otti käyttöönsä lounasravintola Heijastus, jossa järjestelmällinen työ tuotti 50% vähennyksen hävikissä. Keittiön kustannustehokkuuden parantuessa säästyi raaka-aineita ja avautui uusia mahdollisuuksia lisätä esimerkiksi luomutuotteiden käyttöä.

– Meillä Ekokompassiin kuuluvien viiden toimipisteen keittiöpäälliköt valitsivat yhteistyössä kehityskohteet ja osallistuivat itse niiden kehityspolun rakentamiseen, kertoo Kanrestan ravintolatoimenjohtaja Siru Kalpio.

Vaikuttavien tulosten takana onkin keittiöammattilaisten sitoutuminen ja innostus. Tavoitteellisuutta tuo toimipaikkojen yhteinen ympäristöohjelma, johon kuuluu materiaalitehokkuuden lisäksi hankintojen ohjaaminen ja ympäristöviestintä niin henkilöstölle kuin asiakkaille.

Kanresta haluaa olla edelläkävijä kestävässä kehityksessä ja toimia ympäristövastuullisesti kumppanien kanssa. Ekokompassi on parantanut ympäristömyönteistä suhtautumista ja sitouttanut jokaisen yksilön osallistumaan.

– Olemme tehneet oikeita toimenpiteitä ja ne ovat kannustaneet tiimejä jatkuvassa parantamisessa. Työmme on vasta alussa, mutta meillä on sitoutuneita henkilöitä pitämässä kehitystä yllä, iloitsee tiimeistään selvästi ylpeä Siru Kalpio.

(Julkaistu 12/2014)

Kaikki kiertää – myös kompostissa

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnassa tavara saa uuden elämän, mutta tämä vaatii usein tavaran kuljettamista paikasta toiseen. Vuonna 2013 toimipisteiden kautta kulki noin 2,3 miljoonaa tuotetta uudelleenkäyttöön. Kiinnittämällä kuljetuksiin huomiota Kierrätyskeskus on saavuttanut konkreettisia säästöjä ajokilometriä kohden lasketussa polttoaineenkulutuksessa ja kasvihuonekaasupäästöissä.

– Ekokompassi on tehnyt kuljetusten työnjohtamisesta järjestelmällisempää, ja esimerkiksi kuljettajien reittejä on pystytty järkevöittämään paljon, kertoo ympäristöasiantuntija Kati Hinkkanen.

Vaikka ympäristötyö on ollut keskeinen osa toimintaa jo pitkään, on Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä tuonut siihen järjestelmällisyyttä.

– Nyt ympäristötyössämme on enemmän tavoitteellisuutta ja teemme oikeita toimenpiteitä, emmekä vain ”kivoja juttuja”, Hinkkanen painottaa.

Eräs Kierrätyskeskuksen tavoitteista konkretisoitui joidenkin myymälöiden yhteyteen muhiviksi komposteiksi. Kierrätyksen edistämisestä on tullut yhä kokonaisvaltaisempaa, kun omalla esimerkillä kannustetaan myös ravinteiden kierrättämiseen. Kompostoinnin järjestäminen yritystoiminnan yhteyteen on ollut haasteellista, mutta vakaat tavoitteet ovat motivoineet tekemään asian eteen töitä. Suunnitelmissa on perustaa kevään tullen lisää komposteja muidenkin myymälöiden yhteyteen.

Kati Hinkkanen painottaa, että Ekokompassi on ollut Kierrätyskeskukselle selkeä etu. Tiedon kokoaminen yhteen on antanut kokonaiskuvan tilanteesta ja auttanut hahmottamaan, mikä on oleellista. Myös viestiminen asiakkaille on ollut helppoa.

– Pidän myös siitä, että Ekokompassissa muodostuu pienten ja keskisuurten yritysten verkosto. On mukavaa päästä pohtimaan aihetta silloin tällöin myös muiden kanssa. Siitä saa itselle vinkkejä ja uutta intoa!, Hinkkanen iloitsee.

(Julkaistu 10/2014)

Makkarapaperikin on merkityksellinen

Jokaisella lautasella ja makkarapaperilla on tuhatkertainen merkitys, kun niitä jaetaan Suomen suurimmalla tapahtuma-areenalla Olympiastadionilla. Olympiastadionilla on Ekokompassin myötä käyty jokainen toiminta läpi yhdessä henkilökunnan, palveluntuottajien ja vuokralaisten kanssa ympäristön näkökulmasta: jätteenlajittelu on järjestetty uudelleen, laskut muutettu sähköisiksi, loisteputket vaihdettu led-valoihin, tuuletusta tehostettu sekä siivoustuotteiden ja lannoitteiden kemikaalit listattu.

– En ollut aikaisemmin tiennyt, että miten paljon meillä käytetään lannoitteita tässä talossa, Olympiastadionin markkinointijohtaja Marju Paju virnistää.

Pienillä asioilla pelaaminen voi toisinaan vaatia keskittynyttä tasapainoilua. Esimerkiksi jalkapallo-otteluissa joka ikiseen mukiin ei ole mahdollista puuttua.

– Kansainvälisen jalkapalloliiton säädösten mukaan esimerkiksi pulloissa ei saa tarjoilla, siltä varalta, että joku keksii alkaa heittää niitä. Yhdessä ottelussa saimme kuitenkin käyttää liiton luvalla kierrätettäviä tölkkejä, Paju selventää.

Asiakkaille muutokset näkyvät sisätiloissa lisääntyneinä roskakoreina ja suurtapahtumissa näytöllä vilahtavina kehotuksina käyttää julkista liikennettä. Myös henkilökuntaa rohkaistaan hyppäämään ratikkaan matkakortteja tukemalla.

Suurin urakka on vasta edessä. Olympiastadion rakennetaan vuonna 2016 käytännössä uudelleen Berliinin stadionin mallia mukaillen. Paju kollegoineen pohtii, kuinka rakennusmateriaaleja voisi uusiokäyttää.

– Esimerkiksi katsomopenkkejä voisi hyödyntää historiallisina monumentteja tulevassa olympiapuistossa, hän kaavailee.

(Julkaistu 8/2014)

Ympäristötyö on asiakaspalvelua

Ympäristöystävällisyys on paitsi yhteisen hyvän huomioimista myös kilpailuvaltti siivousalalla. Näin uskoo siivouspalveluyhtiö H&A Siivouspalvelun Annika Fagerholm.

– Ekokompassi-ympäristösertifikaatista on ollut meille hyötyä tarjouskilpailuissa. Jotkin asiakkaat vaativat näyttöä siitä, että yrityksen toiminnassa otetaan ympäristö huomioon, hän kertoo.

H&A Siivouspalvelussa kiinnitetään erityistä huomioita pesuaineisiin, ja nyt 64 prosenttia niistä on ympäristömerkittyjä tuotteita. Ihan kaikkia aineita kuten graffitin- ja teipinpoistoaineita ei ole voitu vaihtaa, ettei työnjälki kärsisi.

– Huomasimme, että yleispesuaineestamme oli tarjolla käytännössä ihan sama tuote ympäristöystävällisenä versiona. Edellinen tuote oli näin ollen luonnollista vaihtaa suoraan siihen, Fagerholm sanoo. Yrityksessä on otettu käyttöön myös menetelmiä, joissa ympäristöstä huolehditaan aivan uusin keinoin.

– Meillä on käytössä muun muassa yksi täysin vedetön siivouslaite ja toinen laite, joka ei tarvitse lainkaan pesuainetta, Fagerholm paljastaa.Yrityksessä on Ekokompassin tuen avulla onnistuttu myös kutistamaan toimiston sähkölaskua ja vähentämään kertakäyttötuotteet minimiin. Matkakuluja on pystytty vähentämään ympäristöystävällisemmillä autohankinnoilla sekä suunnittelemalla reittejä uudelleen. Lisäksi yritys palkitsee ahkerimman arkiliikkujan vuosittain upouudella polkupyörällä.

Erityistä kiitosta Fagerholm antaa yrityksen työntekijöille, jotka ovat olleet innokkaasti mukana koulutuksissa ja muutoksen läpiviemisessä.

– Moni on sanonut, että on alkanut kierrättää kotonaankin, Fagerholm iloitsee.

(Julkaistu 7/2014)

Perttikin oppi lajittelemaan

Pari vuotta sitten Helsingin uimahalleilta kuskattiin kaatopaikalle vuosittain viisi rekallista sekajätettä. Viime vuonna rekkoja kulki enää kaksi. Häviämistempun salaisuus piilee jätteenlajittelussa, jonka Urheiluhallit uudisti liittyessään Ekokompassiin vuonna 2012. Nyt suurin osa uimareiden roskista, käsipyyhepaperit ja shampoopullot, lentää energiajäteastiaan. Energiajätteestä saadaan polttamalla lämpöä ja sähköä.

Urheiluhallien ympäristövastaava Ville Nummelin on huomannut, että asiakkaat ovat alkaneet kouluttaa jo toisiaankin lajittelussa.

– Kerran kahviossa eräs papparainen nurisi, että minä en ainakaan ala lajittelemaan. Rouvashenkilöt viereisestä pöydästä huikkasivat, että hei Pertti, me katotaan meneekö oikein. Siinä Perttikin nöyrtyi ja oppi lajittelemaan, Nummelin naurahtaa.

Lajittelun järjestäminen kahdeksaan urheilu- ja uimahalliin oli iso investointi. Jäteastioihin sijoitetut eurot maksavat kuitenkin itsensä nopeasti takaisin, sillä suurimmat roskaläjät päätyvät nyt sekajätettä edullisempaan energiajätteeseen. Kun sekajätepömpelin tyhjennys maksaa yli 10 euroa, energiajätteen tyhjennyksestä selviää 7 eurolla.

– Ekokompassin ehdottomasti suurimpia hyötyjä on ollut se, että nyt meillä on puheiden sijaan osoittaa tuloksia myös paperilla. Käytössämme on mittarit, joilla seurata onnistumisia, Nummelin kommentoi.

Helsingin uimahalleissa kampanjoitiin viime vuonna myös 30 sekunnin suihkujen puolesta. Kampanjan aikana vedenkulutus laski Malmin uimahallissa kahdeksan prosenttia.

(Julkaistu 5/2014)

Yhden kysymyksen merkitys

Yli sadan yksityisen apteekin muodostama apteekkiketju YTA Oy korostaa pieniä arjen tekoja, joiden yhteenlaskettu merkitys on suuri. Noin 10 miljoonan vuosittaisen asiakaskontaktin yhteydessä liikkuu paljon mm. muovikasseja. Lisäksi apteekissa syntyy jätettä mm. erilaisista tuotepakkauksista ja ihan tavallisesta konttorimateriaalista. Jätteen määrän vähentäminen onkin ollut hiljattain alkaneen Ekokompassi-työn keskiössä.

– Muovikasseista on siirrytty paperipusseihin. Vielä merkittävämpää on kuitenkin ollut yhden kysymyksen muuttaminen. Ennen kassalla kysyttiin tarvitseeko asiakas kassia. Nyt kysytään menevätkö ostokset näin. Joissain apteekeissa tämä on vähentänyt kassien kulutusta puoleen! Myös apteekista asiakkaalle mukaan annettavat paperiset tulosteet pyritään tulostamaan kaksipuoleisina, jolloin paperinkin kulutus puolittuu, kertoo toimitusjohtaja Aino Gostowski.

Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä on auttanut Yhteistyöapteekkeja perustelemaan esimerkiksi lääkeyrityksille, miksi tuotteiden ohessa tulevaa markkinointimateriaalia otetaan vastaan enää tarpeen mukaan. Koko ketjun yhteinen päätös ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä on uskottava syy toimintatapojen muutokseen.

Gostowskia miellyttää Ekokompassi-järjestelmässä erityisesti se, ettei yrityksen tarvitse mahtua mihinkään tiukkaan muottiin, vaan järjestelmä rakentuu yrityksen tarpeiden ja erityispiirteiden ympärille. Tästä syntyy vapaus miettiä ympäristötyötä omalta kannalta, mikä kannustaa luovuuteen ja motivoi. Jäsenapteekeissa onkin innostuttu tarttumaan toimeen.

– Tähän on helppo saada ihmisiä mukaan! Gostowski hehkuttaa.

(Julkaistu 8/2015)

Start-upien supertapahtuma mittaa, sitouttaa ja viestii

Kestävä kehitys on aina ollut osa Slushin arvomaailmaa. Tänä vuonna erityisesti ympäristövastuuta alettiin lähestyä systemaattisesti ja uusin keinoin Ekokompassin myötä.

– Vuosi 2015 oli Slushille merkittävä erityisesti asioiden mittaamisen ja dokumentoinnin suhteen. Tietoa kerättiin muun muassa jätemääristä, energiankulutuksesta sekä logistiikasta, ja näin ympäristövastuuta voitiin tarkastella kokonaisvaltaisesti ja konkreettisin tuloksin, kertoo Slushin Head of Sustainability Elina Tarkkonen.

– Ekokompassi auttoi myös ympäristövastuun jalkauttamisessa aivan uusille toiminnan osa-alueille toimien samanaikaisesti alustana kaikelle tulevaisuudessa tehtävälle kehitystyölle, kuvaa Tarkkonen Ekokompassin käyttöönottoa kansainvälistä huomiota keräävässä tapahtumassa.

Ympäristöviestintään panostettiin kertomalla niin Slushin vapaaehtoisille kuin konferenssivierallekin Slushin arvoista ja tavoitteista sekä tekemällä ympäristöohjelma näkyväksi koko Slush-yhteisölle, mikä oli Tarkkosen mukaan merkittävä saavutus.

– Kaikki tämä työ sai huomiota myös organisaation ulkopuolella, mikä on kannustanut entisestään etsimään uusia keinoja pienentää tapahtuman ympäristövaikutuksia, hän jatkaa.

Uutena asiana Slushissa tiedostettiin yhteistyökumppanien sitouttamisen merkitys, jotta ympäristövastuun kehittämisestä tulee yhteinen, pitkäikäinen sekä tuloksia tuottava prosessi.

– Saamamme asiantuntijaohjaus oli laadukasta ja toi uusia näkökulmia omaan kehitystyöhön. Ympäristöjohtamisen työkaluna Ekokompassi on selkeä ja helppokäyttöinen, Tarkkonen summaa Slushin kokemuksia Ekokompassista.

(Julkaistu 11/2015)

Pienissä valinnoissa on voimaa

Teemapäivät, kilpailut ja kampanjat ovat tärkeässä roolissa, kun Vantaan Työterveys liikelaitos AITO tekee ympäristömyötäiset vaihtoehdot näkyviksi. Ekokompassi on auttanut huomaamaan tänään tehtävien pienten ja arkipäiväisten valintojen merkityksen.

Toimitusjohtaja Anne-Marie Hovin mukaan terveys kulkee ympäristön kanssa usein käsi kädessä:

– Porraspäiviä viettämällä innostamme rappusten käyttämiseen hissin sijasta. Tipatonta ja lihatonta päivää kannustamme viettämään säännöllisesti jakamalla kasvisruokareseptejä teemaviikon ajan, Hovi kuvaa.

– Viime vuonna käyttöönotettu virtuaalivastaanotto paitsi helpottaa työterveyshuollossa asioimista myös vähentää asiakkaiden matkoista aiheutuvia päästöjä, Hovi täydentää aihetta asiakkaan näkökulmasta.

Lisäksi lounasravintoloissa on toteutettu julistekampanja ruokahävikin vähentämiseksi, palavereja pidetään nyt myös kävellen ja tietokoneen sammuttamisesta yön ajaksi kiitetään pienillä palkinnoilla.

Ekokompassin käyttöönotto auttoi nostamaan globaalit ympäristöasiat esiin helpolla ja merkityksellisellä tavalla henkilökohtaisten valintojen kautta. Kampanjat suunnitellaan niin, että tietoisuuden lisäämisen ohella ne tuovat työhön iloa ja hauskuutta. Hovi onkin erityisen tyytyväinen siihen, kuinka positiivisesti henkilökunta on lähtenyt mukaan kampanjoihin – ja toteuttamaan niitä myös kotonaan!

– Maapallon ainutlaatuisuus ja kauneus on mahdollista tarjota seuraaville sukupolville aivan yhtä ihanana, kun riittävän moni tekee tänään pieniä valintoja sen säilyttämiseksi, Hovi kannustaa.

(Julkaistu 8/2016)

Hohtoa ilman hävikkiä

Delicatessen Ravintolat järjestää vuosittain satoja hohdokkaita juhlatilaisuuksia ja ruokkii yli satatuhatta nälkäistä lounastajaa. Ekokompassi-toiminta polkaistiin käyntiin pari vuotta sitten. Liittyminen kävi toimitusjohtajan Sami Maneliuksen mukaan sujuvasti.

– Ekokompassissa olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että voimme räätälöidä ympäristöohjelman oman näköiseksi. Näin saamme muotoiltua realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita, Manelius kuvaa.

Ympäristötyössä Delicatessen on panostanut erityisesti raaka-aineiden tehokkaaseen käyttöön, jätteiden vähentämiseen sekä henkilöstön ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Yritys lisää myös ympäristömerkittyjen ja luomu-tuotteiden käyttöä. Nämä ovat teemoja, joiden edistämiseen Delicatessenilla on parhaimmat lähtökohdat.

Myös työntekijät arvostavat ympäristöasioiden huomioimista, ja heidät onkin otettu aktiivisesti mukaan. Toimipisteissä henkilöstö on miettinyt itsenäisesti toimenpiteitä hävikin vähentämiseksi.

– Pohdimme aina yhdessä, missä hävikkiä syntyy ja miten sitä voisi vähentää, kertoo Manelius.

Ympäristöjärjestelmän myötä raaka-aineiden kulutusta on ryhdytty seuraamaan päivittäin. Hävikin vähentäminen on huomioitu lounaslistojen suunnittelussa. Ravintoloissa on myös muutettu aukioloaikoja, kun asiakasmääriä on osattu ennustaa paremmin.

– Ekokompassi on auttanut parantamaan tulosta, kun hävikkiä on onnistuttu pienentämään. Samalla Ekokompassi on lisännyt konkreettisesti yhteistyömahdollisuuksia, sillä potentiaaliset yhteistyökumppanit arvostavat ympäristöjärjestelmää, summaa Manelius liiketoiminnallisia hyötyjä.

(Julkaistu 11/2016)

Paino ympäristölle

Ekokompassista on tullut kiinteä osa Kopio Niinin työskentelytapoja. Jätteiden lajittelu on hyvin määrätietoista ja toimivaa, seka- ja energiajätteen lisäksi eritellään metalli-ja ser-jätteet, loisteputket ja sytyttimet, paristot, pakkausmuovit, pahvit, jätepaperit jne. Varmistaakseen jätteiden oikean lajittelun Kopio Niini on mm. siirtynyt käyttämään oranssia tunnusväriä energiajakeelle tarkoitetuissa säkeissä ja astioissa. Siistit ylijäävät paperit lahjoitetaan päiväkoteihin.

– Jätteiden määrätietoinen lajittelu on selkeästi pienentänyt sekajätteen osuutta kokonaisjätteen määrästä. Ympäristömyönteisyys on kirjattu osaksi Kopio Niinin laatupolitiikkaa, kertoo Heikki Juvonen, Kopio Niinin asiakasyhteyspäällikkö.

Lämmön, sähkön ja veden kulutusta seurataan. Myös lähettiautojen osalta seurataan aktiivisesti polttoaineenkulutusta ja ajoreittejä laadittaessa mietitään järkevimmät reitit. Lähettiautoihin on asennettu gps-pohjaiset paikannuslaitteet jolloin ajojärjestelijä pystyy esimerkiksi seuraamaan kuljettajien ajokäyttäytymistä ja tyhjäkäyntiä ja ohjaamaan noutopyynnöt lähimmälle autolle. Käytössä on myös täyssähköinen sekä hybridiauto, joiden käytöistä on saatu hyviä kokemuksia. Uusien lähettiautojen hankinnassa polttoaineenkulutus ja vähäpäästöisyys ovat oleellisia kriteereitä.

– Henkilökunta on innolla mukana kierrättämässä ja lajittelemassa ja viime vuonna yrityksessä toteutettu 5S-koulutus on entisestään lisännyt jätteiden lajittelun tehokkuutta. Viimeisin hankinta on toimistojätteen lajittelukorit, joiden hankkimiseksi tuli aloite juuri henkilöstöltä, iloitsee Heikki Juvonen.

(Julkaistu 5/2017)

Ympäristöstä huolehtiminen on osa arkea

Ympäristötietoisuus ja “vihreä ajattelu” ovat olleet 30-vuotiaalle perheyritykselle tärkeitä arvoja aina yhtiön perustamisesta saakka. MTB-siivouspalvelut käyttää ympäristöystävällisiä ja allergisoimattomia pesuaineita – ihmisen ja luonnon ehdoilla. Myös kierrätys on siistimistoimialalla tärkeää, ja henkilöstö on avainasemassa ympäristöystävällisen siivouksen tuottamisessa.

”Ympäristöarvot ovat keskeisessä osassa toiminnassamme, ja tämä näkyy myös työntekijöidemme sekä alihankkijoidemme perehdytyksessä. Sertifioinnilla on suuri merkitys, koska voimme näin todentaa ympäristövastuullisuutemme ja osoittaa laaduntuottokykymme. MTB:llä ympäristötavoitteet ovat tärkeässä osassa asiakastyössämme,” mainitsee MTB:n ympäristövastaava Nea Backström.

MTB-siivouspalvelut halusi ottaa vielä askeleen materiaalitehokkuutta silmällä pitäen ja siirtyä käyttämään menetelmiä jotka mahdollistavat oikean annostelun pesuaineille. Näin vesistöjen kuormitus jää vähäisemmäksi. Nykyään pesuaineet ovat niin tehokkaita ja tiivistettyjä että niitä pitäisi annostella hyvin vähän.
”Pesuaineemme valmistetaan materiaaleista, jotka voidaan turvallisesti ja täydellisesti palauttaa biosfääriin tai kierrättää sekä uusiokäyttää laadukkaalla tavalla,” Backström kertoo.

Kestävä kehitys näkyy myös välinevalinnoissa – MTB:n uusiokäyttää pesuainepulloja ja puhdistusliinoja vähentääkseen ympäristökuormaa. Myös henkilöstö on koulutettu mahdollisimman vähäpäästöiseen ajoon ja reitit mahdollisimman järkevästi. Toimistomme on keskeisellä paikalla Espoon Westendissä, joten matka taittuu asiakastapaamisiin helposti myös bussilla.

”Olemme myös saaneet asiakkaitamme mukaan Ekokompassi-ympäristötyöhön, ja osa heistä onkin lähtenyt rakentamaan omaa systeemiään. Etsimme jatkuvasti uusia työtapoja sekä tekniikkaa kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. MTB haluaa näyttää suuntaa, ja olla vastuullisin toimija siivoustoimialalla,” Backström lisää.

(Julkaistu 2/2018)

Rakennusliikkeen pohjatyöt kunnossa

E.M. Pekkinen Oy on vuonna 1960 perustettu perheyritys, jonka työmaata ovat maa-, pohja- ja insinöörirakenteet. Yrityksellä on kolme selkeää ympäristötyön tavoitetta:
– Toiminta on tunnistettua, valvottua ja puutteet korjataan.
– Toiminnasta ei aiheudu vakavia ympäristöpoikkeamia.
– E.M. Pekkinen on asiakkaiden mielestä ympäristöä kunnioittava rakentaja.
Yritykselle myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti huhtikuussa 2017.

Laatustandardin 9001 mukainen järjestelmällinen toiminta on E.M. Pekkisessä tuttua jo pitkältä ajalta. Yritys alkoi kuitenkin kaivata ympäristötyön tueksi omaa järjestelmää.

Tuotantoinsinööri Risto Sell kertoo ympäristötyöstä maanrakennusliikkeessä:

– Rakennushankkeissa pystymme vaikuttamaan esimerkiksi materiaalivalintoihin, energian käyttöön, hukan minimointiin ja kalustovalintoihin.
– Ekokompassin käyttöönotto on lisännyt toimenpiteiden konkreettisuutta ja vaikuttavuutta.

Johdonmukaista ympäristötyötä tekemällä E.M. Pekkisessä on huomattu, että hyödyt ovat kumulatiivisia.

– Sitä mukaa kun saamme kehitettyä jokapäiväistä tapaamme toimia, avautuu uusia ovia. Näiden ovien löytyminen voisi muuten olla hyvin sattumanvaraista, Sell arvioi.

E.M. Pekkisellä ollaan oltu tyytyväisiä Ekokompassin toteutustapaan. Järjestelmä on ollut loistava työkalu pk-yritykselle: se on tarjonnut mahdollisuuden luoda konkreettisen toimintamallin toiminnan suunnitteluun, tekemiseen, seurantaan ja edelleen parantamiseen.

– Ekokompassin ansiosta ympäristövaikutusten hallinnan hyödyt ovat nyt selkeämmin havaittavissa ja yhdistettävissä kustannussäästöihin.
– Ympäristöystävällisyys ja toiminnan tehokkuus kulkevat hyvin usein käsikädessä, Sell summaa.

(Julkaistu 2/2018)

Ympäristötyö lähtee sisältäpäin

Tuusulanjärvellä tänä vuonna 23. kertaa järjestettävä Meidän Festivaali on ennakkoluuloton kamaritaidetapahtuma, jolle taiteen lisäksi myös ympäristö on lähellä sydäntä. Ekokompassissa tapahtuma on ollut mukana vuodesta 2016, mutta ympäristötyö on aina ollut oleellinen osa festivaalia.

Tärkeintä Ekokompassissa on Meidän Festivaalin toiminnanjohtaja Petra Piiroisen mukaan ollut henkilökohtainen konsultaatio ja ulkopuolisen asiantuntijan apu ympäristöasioissa. Lisäksi Ekokompassi on auttanut ympäristötyön strukturoinnissa.

– Ehdottomasti suurin hyöty on ollut se, että kerran vuodessa istutaan alas Ekokompassi-neuvojan kanssa ja käydään yhdessä läpi kehityskohteet, Piiroinen toteaa.

Tapahtuman ympäristötyössä työntövoimana ovat toimineet festivaalin sisäiset arvot. Lisäksi kestävyys-aihe on koettu merkitykselliseksi myös festarikävijöille ja esiintyjille.

Tänä vuonna, osana tapahtuman muita ympäristötavoitteita, Meidän Festivaali on erityisesti etsinyt ratkaisuja lentoliikenteen vähentämiseksi. Lentoliikenne, mikä on myös festivaalin suurin päästöjen lähde, on kuitenkin välttämätön osa kansainvälisen taidetapahtuman järjestämistä.

– Kansainvälisyys koetaan tärkeäksi luovan työn edistämisessä, Piiroinen huomauttaa. – Lisäksi kyse on rakenteellisesta ongelmasta – monesti esiintyjien aikataulut eivät salli lentämisen korvaamista muilla matkustusmuodoilla.

Piiroinen kertoo, että keskustelu lentoliikenteen vähentämisestä on ollut klassisen musiikin piireissä pinnalla viime aikoina. Festivaalijärjestäjien lisäksi myös artistit ovat itse pohtineet vaihtoehtoja lentämiselle. Toistaiseksi vaihtoehdot ovat kuitenkin olleet vähissä. Nyt festivaali pyrkii vaikuttamaan asiaan heille mahdollisella tavalla, mm. kompensoimalla esiintyjien lentopäästöjä.

Laajempi keskustelu musiikin ja taiteen alan ympäristövaikutuksista on Piiroisen mukaan tarpeen. Omalla esimerkillään Meidän Festivaali toivookin innostavansa myös muita klassisen musiikin tapahtumia toimiin ympäristön puolesta. Meidän Festivaalin taiteellisen johtajan, Kamus-kvartetin sanoin:

– Jokainen hyvä teko ympäristön hyväksi on siitä ihmeellinen, että sen vaikutukset kasvavat eksponentiaalisesti ajan myötä. Tuhottua on todella vaikea saada takaisin, mutta säilytetty ja suojeltu kasvaa ajan myötä vain lisää hedelmää.

(Julkaistu 7/2019)

Ekokompassi kannattaa

Kaisa Karjalainen työskentelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella ympäristöasiantuntijana sekä kiertotalouden ja vastuullisuuden palveluita yrityssektorille kehittäen. Osana ympäristöasiantuntijan tehtäviään Karjalainen toimii myös Ekokompassi-neuvojana. Tähän kuuluu Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää rakentavien ja sitä toteuttavien organisaatioiden neuvominen sekä auditointien suorittaminen.

Myös Kierrätyskeskuksella on Ekokompassi-sertifikaatti. Vaikka kestävä kehitys onkin Kierrätyskeskuksen toiminnan ytimessä, on Ekokompassi tuonut myös heidän ympäristötyöhönsä lisää ryhtiä ja systemaattisuutta, minkä johdosta työstä on tullut helpompaa ja tehokkaampaa.

Mitkä ovat Ekokompassi-neuvojan näkökulmasta järjestelmän suurimpia hyötyjä?

– Järjestelmällisyys, jonka avulla ympäristötyö tulee tehtyä, ja se tulee tehtyä tehokkaasti. Samalla saa mitattavia tuloksia, joista pystyy seuraamaan omaa edistymistä, Karjalainen summaa.

Yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitävä Ekokompassi sopii niin ympäristötyössä vasta aloitteleville kuin jo kokeneemmille tekijöille. Ympäristötyössään aloittelevat hyötyvät etenkin Ekokompassin asiantuntijaneuvonnoista. Ulkopuolinen asiantuntija auttaa hahmottamaan ympäristötekoja, joita juuri kyseisessä yrityksessä voitaisiin tehdä. Samalla yritykset pääsevät alkuun ympäristötyössään ja oppivat paljon ekoteoista.

Karjalaisesta on ollut hienoa huomata, kuinka Ekokompassia rakentaneet organisaatiot ovat saaneet siitä myös liiketoiminnallista etua ympäristölle tuodun hyödyn lisäksi.

– On löydetty kustannussäästöjä, asiakkaat ovat huomanneet tehdyn ympäristötyön tai on esimerkiksi saatu jokin tilaus juurikin ympäristösertifikaatin takia, Karjalainen listaa.

Asiakkailta Karjalainen on saanut Ekokompassista vain positiivista palautetta. Lisäksi hänen mukaansa kestävyys ja kiertotalous kiinnostavat niin yrityksiä kuin kuluttajiakin jatkuvasti enemmän, ja näihin liittyvän osaamisen lisääminen on tarpeen.

Mikä siis on ympäristöasiantuntijan mielipide – kannattaako ympäristötyö?

– Varmasti kannattaa! Voi aloittaa ihan pienestäkin. Ekokompassiin kuuluu, että edetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti – aloitetaan siitä missä ollaan, parempaa kohti pyrkien yrityksen tai tapahtuman resurssien sallimissa rajoissa. Me neuvojat ollaan siellä sitä varten, että Ekokompassista tulisi heille sopiva ympäristöjärjestelmä, Karjalainen tiivistää.

(Julkaistu 8/2019)