Tuntuvatko CSRD:n tulevat raportointivelvoitteet vielä heprealta? Ei hätää, sillä Ekokompassi antaa hyvän pohjan edetä kohti EU:n vaatimia raportointistandardeja. Koska luvassa on isoja mullistuksia, hihat kannattaa kääriä saman tien.
Pk-yrityksellä on nyt otollinen sauma olla etunenässä ympäristövastuutyössä. Yritysten kestävyysraportointi saa pian uudet raamit, kun EU:n valmistelema CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) astuu asteittain voimaan vuoden 2024 alusta alkaen.
Ensimmäisenä eli vuoden 2025 alussa raportointivelvollisuus tulee pakolliseksi kaikille listautuneille suuryrityksille, joilla on yli 500 työntekijää. Vuoden 2026 alussa raportointi koskee yrityksiä, jotka täyttävät kaksi seuraavasta kolmesta ehdosta: yrityksellä on yli 250 työntekijää, yrityksen liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai sen tase on yli 20 miljoonaa euroa.
Listautuneet pk-yritykset saavat pari vuotta lisäaikaa, sillä niiden täytyy julkaista raportti vasta alkuvuodesta 2027. Yritykset raportoivat kestävyysasioistaan edellisen vuoden tietojen perusteella. Niinpä pk-yrityksillä ensimmäisen kestävyysraportin tiedot pohjautuvat vuoteen 2026.
Raportointivaatimukset voivat kuitenkin valua pk-yritykselle jo aiemmin, jos se toimii alihankkijana ja siten osana jonkin suuryrityksen arvoketjua. Siksi pk-yritys ei voi ummistaa silmiään CSRD:ltä.
Pk-yritys ei voi ummistaa silmiään CSRD:ltä
Raportointia ohjaavat Euroopan komission julkaisemat kestävyysraportointi- eli ESRS-standardit*, jotka koskevat yrityksen ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa. Ympäristön näkökulmasta ESRS-standardit kattavat esimerkiksi ilmastonmuutoksen, vesivarat ja merten luonnonvarat sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemit.
Yrityksen tulee itse varmistaa, mitkä standardit koskevat juuri sitä ja mitkä se voi jättää tarvittaessa raportoimatta – mutta vain perustellusta syystä. Joka tapauksessa kestävyysraportista tulee yhtä merkittävä dokumentti kuin tilinpäätösraportista.
Tarpeellinen data haltuun kaksoisolennaisuusanalyysin avulla
Pk-yrityksen kannattaa alkaa kerätä raportoitavaa dataa ennemmin kuin myöhemmin, koska sen määrä voi yllättää. Tietojen kerääminen, kokoaminen ja varmennus vaatii huomattavasti aikaa ja muita resursseja, eikä sitä voi siksi hoitaa pelkästään vasemmalla kädellä.
Aina kaikki data ei ole myöskään pk-yrityksen omissa hyppysissä, vaan tietoja täytyy mahdollisesti pyytää eri sidosryhmiltä. Kun kaikki vaadittavat tiedot ovat lopulta hallussa yhdessä paikassa, varsinainen raportti on helpompi toteuttaa digitaalisesti.
Kestävyysraportointiin liittyy keskeisesti kaksinkertaisen olennaisuuden periaate. Toisin sanoen ESRS-standardit vaativat tekemään ammattimaisen olennaisuusarvion. Yrityksen tulee tunnistaa, mitkä ovat sen oman liiketoiminnan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Yksinkertaistettuna kaksoisolennaisuusanalyysi tarkoittaa sitä, että yritys tiedostaa, miten se itse vaikuttaa esimerkiksi ympäristöön ja miten puolestaan ympäristötekijät vaikuttavat yrityksen liiketoimintaedellytyksiin.
Vaikka CSRD ei koske listaamattomia pk-yrityksiä, niidenkin sidosryhmät, kuten pankit ja sijoittajat, peräänkuuluttavat avointa kestävyystietoa. Niinpä EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) aikoo luoda lähitulevaisuudessa yksinkertaisemmat ja vapaaehtoiset standardit. Pk-yritys voi rakentaa oman kestävyysraporttinsa niiden varaan.
Jos yritys ei noudata CSRD:n vaatimuksia, luvassa voi olla sanktioita tai muita seuraamuksia. Siksi kestävyysraportoinnille ei kannata viitata kintaalla.
Lue blogi: Ympäristötyö voi olla helppoa – nyt myös sen raportointi!
Yritysten raportointia ohjaavat Euroopan komission julkaisemat kestävyysraportointi- eli ESRS-standardit
Kestävyysraportointi luo pk-yritykselle menestyksen eväitä
Mitä hyötyä kestävyysraportointidirektiivistä sitten on? CSRD:n vaatimusten edessä ei kannata lannistua tai turhautua, koska raportointi tarjoaa pk-yritykselle monia kallisarvoisia etuja:
- Yritysten raportointiprosessista tulee selkeä, yhteneväinen ja läpinäkyvä CSRD:n ansiosta. Sidosryhmien on helpompaa arvioida ja vertailla eri yritysten kestävän kehityksen suorituskykyä. CSRD lisää raportoinnin luotettavuutta ja laadukkuutta.
- CSRD on strateginen työkalu, joka ohjaa yrityksiä pohtimaan tavoitteitaan, liiketoimintaansa ja arvoketjujaan kestävyyden näkökulmasta. Raportointia ei voi tehdä vain raksi ruutuun -menetelmällä, vaan yrityksen pitää ryhtyä aidosti optimoimaan omia toimintojaan.
- Kun yrityksen tietoisuus lisääntyy kestävyysraportoinnin myötä, se pystyy kehittämään prosessejaan ja viemään liiketoimintaansa entistä kestävämpään suuntaan. Tämä tarkoittaa usein lisää tehokkuutta ja kustannussäästöjä – sekä menestyksen eväitä ja kilpailuetua.
- Yrityksen kannattaa kertoa omasta toiminnastaan avoimesti: eli mitä, miksi ja miten asioita tehdään. CSRD:n myötä avoimuus lisääntyy, mikä voi parantaa brändin luotettavuutta ja houkuttelevuutta eri sidosryhmissä, kuten asiakkaiden ja sijoittajien, keskuudessa.
- Kun yritys raportoi omista toiminnoistaan, se saa monipuolisesti hyvää materiaalia toteuttaa vakuuttavaa viestintää. Faktoja ja konkretiaa sisältävä vastuullisuusviestintä herättää asiakkaissa luottamusta. Datan tarjoamia viestintämahdollisuuksia ei kannata sivuuttaa.
”Kestävyysraportista tulee yhtä merkittävä dokumentti kuin tilinpäätösraportista”
Ekokompassin verkkopalvelu pitää raportoinnin oikeilla raiteilla
Pk-yrityksen vinkkelistä raportointivaatimukset voivat tuntua ensi alkuun valtavalta möröltä. Onneksi CSRD:n kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Kestävyysraportointi kannattaa ottaa haltuun askel kerrallaan. Yksi selkeä vaihtoehto on aloittaa ympäristövastuusta.
Ekokompassi on kumppanisi, kun haluat selvittää, millä tolalla pk-yrityksesi ympäristöasiat ovat nyt ja mitkä ovat sen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia. Ympäristöasiantuntijamme auttavat sinua huomioimaan olennaiset ympäristöasiat ja kehittämään niitä entistä kestävämpään suuntaan.
Ulkopuolinen ympäristöasiantuntija osaa analysoida yrityksesi toimintaa kokonaisvaltaisesti. Hän on mukana ympäristöjärjestelmän rakentamisessa alusta saakka. Kun järjestelmä on luotu, yrityksesi pääsee kolmannen osapuolen auditointiin.
Ekokompassin uusi verkkopalvelu tarjoaa kätevän tavan suunnitella ympäristötyötä, asettaa mittareita, listata käytännön toimenpiteitä ja seurata matkan edistymistä. Verkkopalveluun on helppoa kerätä kaikki se data, jota yrityksesi tarvitsee kestävyysraportin toteuttamiseen.
Verkkopalvelussa ympäristöohjelman hallinta pohjautuu kolmeen pääkysymykseen: Mitä tehdään? Kuka tekee? Milloin tehdään? Verkossa järjestelmällinen ja aktiivinen dokumentaatio onnistuu näppärästi ja kaikki asianosaiset näkevät raportoinnin ajantasaisen tilanteen.
Ekokompassi-ympäristöjärjestelmästä saat helppokäyttöisen työkalun yrityksesi kestävyysraportointia varten. Kehitämme palvelua jatkuvasti, jotta se tukee mahdollisimman monia pk-yrityksiä raportointivaateiden haltuunotossa.
Lue blogi: Ympäristötyö voi olla helppoa – nyt myös sen raportointi!
”Kehitämme palvelua jatkuvasti, jotta se tukee mahdollisimman monia pk-yrityksiä raportointivaateiden haltuunotossa.”
