Suuryritysten vastuullisuusvaateet valuvat entistä enemmän alihankkijoille. Ympäristösertifikaatti on yksi vakuuttava tapa osoittaa, että pk-yritys huomioi ympäristövastuun monipuolisesti. Vastuullinen toiminta edistää pk-yritysten kilpailukykyä isojen yritysten hankintaketjuissa.

Hankintaketjujen vastuullisuutta perataan yhä tarkemmin

Vastuullisten hankintojen tekemistä edeltää aina kysymyspari: Onko hankinta oikeasti välttämätön? Ja jos on, voisiko sen hankkia ensisijaisesti käytettynä tai korjata sittenkin vanhaa? Toisinaan tuotteen tai palvelun ostaminen uutena on kuitenkin perusteltu valinta tai ainoa vaihtoehto.

Parhaimmillaan kestävissä hankinnoissa huomioidaan vastuullisuuden kaikki ulottuvuudet: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hallinnollinen vastuu. Ekokompassin ympäristövastuun asiantuntija Satu Åhlström kannustaa yrityksiä suosimaan ekologisia hankintoja.

”Ympäristövastuun näkökulmasta hankinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian käyttöön ja kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen. Näin hankintoja tekevä yritys voi samalla pienentää oman toimintansa hiilijalanjälkeä.”

Vastuullisuus on alati kasvava trendi yritysmaailmassa ja kuluttajien keskuudessa. Jatkuva paine vastuullisiin hankintoihin ajaa yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa entistä kestävämmäksi.

”Hyvinvointi lisääntyy kaikilla vastuullisuuden osa-alueilla, kun yritys tekee hankintoja viisaasti. Ympäristö ja työntekijät kiittävät. Maailmasta tulee sitä parempi paikka, mitä enemmän vaadimme toisiltamme”, Åhlström tähdentää ja lisää:

”Jos hankintoja tekee Pohjoismaista tai EU-maista, voi yleensä luottaa siihen, että vastuullisuusasiat on lähtökohtaisesti huomioitu niin kuin kuuluu. Mitä lyhyempi hankintaketju on, sitä vähemmän siihen liittyy riskejä.”

”Yrityksemme kasvu pysähtyisi, jos emme tekisi ympäristötyötä. Samalla pystymme vastaamaan meille tärkeiden asiakkaiden ympäristöselvityksiin ja -tavoitteisiin.”

viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Laura Hyvärinen, porokylän leipomo oy

Lue, miten Porokylän leipomo kehittää toimintaansa yhteiskunnan ja asiakkaiden vaatimusten muuttuessa »

EU-direktiivien vaikutukset näkyvät vähitellen myös pienemmissä pk-yrityksissä.

Suurten yritysten hankintaprosessia säätelee jatkossa etenkin kaksi EU-direktiiviä: CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) eli kestävyysraportointidirektiivi ja CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) eli yritysvastuudirektiivi.

Kestävyysraportointidirektiiviä sovelletaan ensin vaiheittain erikokoisiin suuriin yrityksiin vuodesta 2025 alkaen, mutta sen vaikutukset näkyvät vähitellen myös pienemmissä pk-yrityksissä.

”Jotta suuret yritykset pystyvät arvioimaan oman toimintansa vastuullisuutta ja raportoimaan toiminnastaan, ne kääntävät katseensa toimitusketjuunsa. Vastuullisuusvaatimukset valuvat siis hankintaketjuissa suoraan isommilta yrityksiltä pienemmille alihankkijoille.”

Suuryritysten kestävyysraportointi nojaa ESRS-standardeihin. Myös pk-yrityksille on suunnitteilla vapaaehtoiset standardit, joiden mukaan ne voivat jatkossa huomioida vastuullisuusasioitaan ja vastata siten entistä paremmin suurten yritysten pyyntöihin.

Yritysvastuudirektiivi puolestaan velvoittaa suuryrityksiä tunnistamaan, ehkäisemään ja hyvittämään negatiiviset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksensa. Ei siis riitä, että yritys tarkastelee vain omia suoria vaikutuksiaan, vaan sen pitää olla tietoinen hankintaketjuistaan.

Yritysvastuudirektiivin mukainen raportointi alkaa näillä näkymin vuonna 2027, mutta kestävyysraportointidirektiivin tavoin se heijastuu jo aiemmin pk-yrityksiin vastuullisuuskyselyinä.

Direktiivien lisäksi EU-taksonomia eli kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä edellyttää vastuullisuutta koko suuryrityksen hankintaketjulta. Kun suuret yritykset kilpailuttavat hankkeitaan, mukaan pääsevät usein vain vastuulliset alihankkijat. 

Suuryritysten vastuullisuuskyselyt haastavat pk-yrityksiä

Ympäristövaikutusten arviointiin käytetään yleisesti GHG-protokollaa (Greenhouse Gas Protocol), jonka mukaan päästöt jaetaan kolmeen osaan:

– Scope 1 -luokkaan lukeutuvat päästöt, jotka aiheutuvat yrityksen oman toiminnan seurauksena ja joihin se voi suoraan vaikuttaa.

– Scope 2 -luokkaan kuuluvat epäsuorat päästöt, jotka syntyvät ostoenergiasta, kuten sähkön ja lämmön tuotannosta.

– Scope 3 -luokkaan sisältyvät kaikki epäsuorat päästöt, joita ovat muun muassa myytyjen tuotteiden käytöstä sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt.

Olennaista on tiedostaa, että useimmiten juuri Scope 3 -päästöt aiheuttavat valtaosan yrityksen kokonaispäästöistä. Vaikka näiden päästöjen laskeminen on muita haasteellisempaa tietojen keräämisen takia, tasokkaalla tiedolla on iso merkitys varsinkin suuryritysten raportoinnissa.

Åhlström muistuttaa, että hiilijalanjälki on käytetty mittari päästöjen arvioinnissa. Suuret yritykset kysyvät sitä paljon pk-yrityksiltä, mutta vielä harva on sitä laskenut. Mitä laadukkaampaa ja tarkempaa tietoa suuryritys saa, sitä paremman aseman hankintaketjussa oleva pk-yritys ansaitsee.

”Jos pk-yritys laskee tuotteensa, palvelunsa tai koko toimintansa hiilijalanjäljen, se voi olla yritykselle selvä kilpailuetu. Yhtä lailla pk-yritys voi vaatia omia toimittajiaan kertomaan päästölaskelmistaan – etenkin jos hankintojen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä.”

Hankintaketjuun kuuluvan pk-yrityksen kannattaa siis selvittää ajoissa esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksensa sekä jätemääränsä päästöt. Tietojen saamisessa voi kestää erityisesti silloin, jos yritys toimii vuokratiloissa.

Nykyään yhä useampi suuryritys on sitoutunut pienentämään omia päästöjään myös SBTi-sitoumuksen (Science Based Targets initiative) mukaisesti. Ideana on vähentää päästöjä tieteeseen pohjautuvien tavoitteiden mukaan. Yhtä lailla tässä hankintaketjujen päästöt ovat isossa osassa.

Ekokompassi avuksi pk-yrityksen ympäristövastuutyöhön

Toistaiseksi CSRD- ja CSDDD-raportointi ovat vasta alkutekijöissään, joten alihankkijoilta kysyttäviin tietoihin ei ole ehtinyt muodostua vakiintuneita käytäntöjä. Sääntely kuitenkin koskee enenevässä määrin hankintaketjuja, joten pk-yritystenkin on syytä olla hereillä nyt eikä vasta tulevaisuudessa.

”Suuryritykset tekevät jo nyt toimittaja-arvioita tai -kyselyitä, joihin voi kuulua tarkkoja kysymyksiä. Uskon, että erilaiset auditoinnit yleistyvät jatkossa. Siksi hankintaketjuissa olevien pk-yritysten pitää pystyä vastaamaan tiukkeneviin vastuullisuusvaatimuksiin.”

Tyypillisesti ainakin suurilla yrityksillä on hankintaohjeistus, jonka mukaan voidaan suosia esimerkiksi ympäristösertifioituja alihankkijoita tai sellaisia toimittajia, joilla on käytössään laatu- ja ympäristöjärjestelmä tai jotka ovat laskeneet hiilijalanjälkensä.

”Voimme osoittaa Ekokompassi-sertifikaatilla, että täytämme esimerkiksi asiakkaiden palveluiden toimittajille asettamat vastuullisuusvaatimukset, joihin sitoudumme erilaisten code of conductien, toimittajasitoumusten ja vastuullisuussopimusten kautta”

varatoimitusjohtaja Lenni Laukkanen, OTAVERKKO OY

Lue lisää, kuinka Otaverkko Oy on hyötynyt sertifioidusta järjestelmästä asiakkaidensa suuntaan »

”Ekokompassi-sertifikaatti on pk-yritykselle toimiva keino vastata suuryritysten tarjouspyyntöihin. Näin tärkeät tarjouskilpailut eivät mene sivu suun”, Åhlström huomauttaa ja jatkaa:

”Jos pk-yritys huomioi kiristyvät vaateet etukenossa, se on etulyöntiasemassa asiakashankinnassa, rahoituksen saamisessa, kuluttajien kasvaviin vaatimuksiin vastaamisessa ja positiivisen imagon rakentamisessa.”

Ekokompassi helpottaa pk-yritystä luomaan oman ympäristöohjelman, keräämään ympäristödataa, raportoimaan ympäristövaikutuksistaan sekä seuraamaan ympäristötyötään pitkäjänteisesti. 

”Asiantuntijamme auttavat pk-yritystä tunnistamaan, mihin sen kannattaa ympäristötyössään panostaa ja millaisia mittareita on hyvä käyttää. Parhaillaan kehitämme Ekokompassin mittareita vastaamaan vieläkin paremmin CSRD-raportointivelvoitteisiin.”