Kriteerien päivityksen ansiosta Ekokompassin ympäristöjärjestelmä tarjoaa yrityksille aiempaa tehokkaamman työkalun ympäristötyöhön. Uudistus kohentaa organisaatioiden ympäristötyön tasoa ja lisää sen vaikuttavuutta muuttuvassa toimintaympäristössä.
Ekokompassin ympäristövastuun asiantuntija Satu Åhlström korostaa, että Ekokompassi opastaa yrityksiä aina parhaalla mahdollisella tavalla ja ajantasaiseen tietoon pohjautuen.
”Haluamme, että ympäristöjärjestelmä auttaa yrityksiä nostamaan entisestään ympäristötyönsä vaikuttavuuden ja kunnianhimon tasoa. Toisaalta järjestelmä tekee ympäristötyöstä saavutettavaa, koska se on ymmärrettävä ja selkeä käyttää.”
Alun perin ympäristöjärjestelmän kriteerit pohjautuvat kansainväliseen ISO 14001 -standardiin. Kun aiemmin Ekokompassin kriteereissä painotettiin melko paljon jätehuoltoa ja kemikaaleja, nyt ympäristövastuun teemat ovat ISO-standardia mukaillen kokonaisvaltaisemmin mukana.
Yritysvastuun kenttä on jatkuvassa murroksessa. Siksi uusitun ympäristöjärjestelmän osa-alueisiin ja mittaristoon sisältyvät etenkin sellaiset vaateet, joita yritysvastuuraportointidirektiivi CSRD ja pk-yritysten vapaaehtoinen ESRS-standardi asettavat yrityksille.
”Pyrimme huomioimaan etukenossa sen, millaisia suuryritysten tietopyyntöjä pk-yrityksille valuu ja miten sääntelyn kehittyminen edistyy. Näin pk-yritysten on helpompi tehdä ympäristötyötään ja vastata kiristyviin vaatimuksiin.”
Uudistetut kriteerit huomioivat ympäristövastuun kokonaisvaltaisesti
Mitä Ekokompassin kriteeriuudistus tarkoittaa käytännössä? Åhlström listaa ympäristöjärjestelmän viisi merkittävintä muutosta, jotka vaikuttavat yritysten ympäristötyöhön.
1 Ympäristöohjelman kehittäminen
Ympäristöohjelmaan on lisätty kaksi uutta osa-aluetta, jonka lisäksi ympäristöohjelmaan on tulossa mahdollisuus raportoida kestävyysraportointidirektiivin mukaisia mittareita. Ympäristöohjelmassa on myös jatkossa mahdollisuus tarkastella ja valita esimerkkitavoitteita eri osa-alueille.
2 Panostukset positiivisiin vaikutuksiin
Ekokompassi lisää entistä syvällisemmin yrityksen tietoisuutta, jotta se voi pohtia toimintaansa ympäristön kannalta. Ajatuksena ei ole vain pienentää nykyisiä ympäristövaikutuksia, vaan lisätä myös oman toiminnan positiivisia vaikutusmahdollisuuksia. Millaista hyviä tekoja yritys voi tehdä ympäristön eteen ja tarjota samalla jotain enemmän kilpailijoihinsa nähden?
3 Julkinen raportointi vaatimuksena
Aikaisemmin on suositeltu, että yritys julkaisee ympäristölupauksensa omilla verkkosivuillaan. Nyt raportointi on vaatimuksena: yrityksen täytyy kertoa julkisesti ainakin ympäristötyönsä tavoitteista ja edistymisestä. Ekokompassi kannustaa viestimään avoimesti verkkosivujen lisäksi muun muassa somekanavissa, yritysesittelyissä ja tarjouksissa. Viestintäopas auttaa eteenpäin.
4 Auditointiin lisää systemaattisuutta
Ekokompassin ympäristöohjelmaan on kuulunut alun perin vuosiraportointi, jonka mukaan yritys päivittää ympäristöohjelmaansa ja raportoi mittareistaan. Nyt raportoinnin toteutuminen tarkistetaan vuosittaisessa sisäisessä auditoinnissa, minkä lisäksi tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään muun muassa kemikaaliluettelo ja jätehuoltosuunnitelma. Ulkoisen auditoinnin yritys hankkii joka kolmas vuosi.
5 Ympäristövastuu osaksi päätöksentekoa
Uudistuksen tavoitteena on sitouttaa yritysjohto aiempaa tiiviimmin yrityksen ympäristötyöhön ja tuoda ympäristövastuu vahvemmin osaksi yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Ympäristötyö ei siis ole irrallaan muusta tekemisestä. Parhaimmillaan ympäristöjohtaminen on sitä, että ympäristöasiat huomioidaan kaikessa päätöksenteossa läpi organisaation.
Ekokompassi auttaa edelleen yrityksiä ympäristötyön edistämisessä
Millaisia toimenpiteitä kriteeriuudistus vaatii yrityksiltä? Åhlström tähdentää, että työmäärä ei kasva kovinkaan paljon. Esimerkiksi vanhat kriteerit eivät ole hävinneet minnekään, vaan ne löytyvät edelleen uudesta kriteeristöstä. Siirtymäaika helpottaa yrityksiä reagoimaan uudistukseen.
Käytännössä yrityksen kannattaa huomioida seuraavat asiat:
- Alkukartoituslomake ja ympäristövaikutusten pisteytys laajenevat hiukan.
- Sisäisen ja ulkoisen viestinnän osa-alueet ovat jatkossa pakollinen osa ympäristöjärjestelmää. Monella yrityksellä viestintä on kuitenkin jo mukana omassa ympäristöohjelmassa.
- Lomakkeiden on oltava ajan tasalla sisäisessä auditoinnissa, joten yritys saattaa joutua päivittämään dokumentaatiotaan vuosittain.
- Sisäinen auditointi ja siinä mahdollisesti havaittavien poikkeamien korjaaminen vie aikaa.
Yrityksen ei tarvitse jäädä ympäristötyönsä kanssa yksin, sillä Ekokompassin asiantuntijat auttavat. Vuoden 2025 aikana Ekokompassi järjestää asiakkailleen uudistettuun ympäristöjärjestelmään liittyviä webinaareja. Webinaaritallenteet löytyvät aina Oma Ekokompassi-verkkopalvelusta.
Lisäksi vuoden 2025 alkupuolella ilmestyvässä Ekokompassi-käsikirjassa paneudutaan kattavasti ympäristöjärjestelmän kriteereihin ja ympäristötyön osa-alueisiin sekä yrityksen välittömiin ja välillisiin ympäristövaikutuksiin. Käsikirja löytyy Oma Ekokompassin tukikeskuksesta.
”Käsikirja on yritykselle konkreettinen ja vaikuttava työkalu. Se tarjoaa esimerkkitoimenpiteitä, joita yritys voisi tehdä ympäristöohjelmassaan juuri tietyn osa-alueen näkökulmasta. Mukana on tietoa esimerkiksi vaarallisen jätteen kirjanpidosta ja säilytyksestä sekä kemikaaleista ”, Åhlström vinkkaa.
