Omaa toimintaa koskevan ympäristölainsäädännön tuntemus on osa jokaisen yrityksen vastuullisuustyötä. Keskeisessä osassa yrityksen ympäristövastuutyötä on yrityksessä syntyvän jätteen käsittely. Ekokompassi-ympäristöjärjestelmässä käydään läpi yrityksen jätehuolto ja tarjotaan työkaluja sen kehittämiseen. Uuden jätelain myötä päivitämme tarjoamiamme työkaluja ja olemme järjestäneet asiakkaillemme koulutuksen jätelain uudistuksesta. Jos tietopaketti uudistuksesta jäi saamatta, voi uudistuksen keskeisiin muutoksiin perehtyä alla olevan koosteen avulla.

Jätelain uudistus 

Heinäkuussa 2021 voimaan astunut jätelain uudistus tähtää kiertotalouteen jätteen määrän vähenemisen, jätteen uusiokäytön ja kierrätyksen keinoin. Uusi jätelaki pohjautuu EU:n jätedirektiiviin, jonka mukaisesti asumisessa ja palveluissa syntyvän yhdyskuntajätteen kierrätystä on lisättävä.  

EU:n jätedirektiivin mukaisesti yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2035 mennessä jo 65 prosenttia. Jätteen erilliskeräysvelvoitteet lisääntyvät jätelain uudistuksen myötä. Uusi jätedirektiivi nostaa myös pakkausjätteen kierrätystavoitteita. Vuoteen 2025 mennessä pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia ja vuoteen 2035 jo 70 prosenttia. 

Jätelainsäädäntö pähkinänkuoressa  

Jätelainsäädäntö koostuu jätelaista, jäteasetuksesta sekä paikallisista jätehuoltomääräyksistä. Yrityksen tulee jätelainsäädännön lisäksi tuntea yrityksen toiminta-alueen kunnalliset jätehuoltomääräykset ja seurata niiden mahdollisia muutoksia. Kunnan jätehuoltomääräykset löytyvät yleensä kunnan verkkosivuilta.  Kaikkea liiketoimintaa koskee yleinen velvollisuus noudattaa niin sanottua etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaisesti ensisijainen tavoite on vähentää syntyvän jätteen määrää, mikäli jätettä tästä huolimatta syntyy, on se kierrätettävä. Mikäli kierrätyskään ei ole mahdollista, on jätteen haltijan pyrittävä hyödyntämään jäte muulla tavoin, esimerkiksi energiana. Viimeinen vaihtoehto etusijajärjestyksen mukaisesti on se, että mikäli jätettä ei voi hyödyntääkään, se on loppukäsiteltävä.

HSY:n suunnitelma jätehuollon etusijajärjestyksen noudattamisesta. Kuva: HSY

Mitä muutoksia uusi jätelaki aiheuttaa? 

Uusi jätelaki aiheuttaa muutoksia kerättävien jätelajikkeiden määrään.  

• Hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa biojätteen erilliskeräystä velvoitetaan jatkossa mikäli biojätettä syntyy viikossa 10 kg tai enemmän.  
• Kuitu- ja muovipakkausten erilliskeräys tulee järjestää mikäli jätettä syntyy vähintään 5 kg viikossa.  
• Lasipakkausten sekä metallipakkausten ja pienmetallin erilliskeräykset tulee järjestää kun kumpaakin jätelajia syntyy yli 2 kg viikossa. 

Edellämainittujen lisäksi uusi jätelaki aiheuttaa muutoksia jätekuljetukseen ja elintarvikejätteen käsittelyyn. SUP-direktiivi puolestaan vaikuttaa kertakäyttömuovin käyttöön. Jätekuljetus siirtyy kaikkialla asuinkiinteistön haltijan velvollisuudesta kunnan velvollisuudeksi. Tämä koskee yrityksiä, jotka sijaitsevat asuinkiinteistöjen yhteydessä. Kunnan velvollisuutena on siirtymäajan jälkeen kerätä biojäte, pienmetallijäte ja pakkausjäte. 

Elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvan toimijan tulee jatkossa pitää kirjaa toiminnassa syntyvän elintarvikejätteen määrästä ja käsittelystä kun elintarvikejäte siirtyy kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuden piiriin. Elintarvikealan toimijalla tarkoitetaan yritystä, joka harjoittaa elintarvikkeen tuotanto-, jalostus- ja jakelutoimintaa. Elintarvikejätteen kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuus astuu voimaan 1.1.2022. 

Kuva: Suomen ympäristöopisto Sykli

SUP-direktiivi ohjaa jätelain kohtaa muovijätteen vähentämiseksi

SUP-direktiivi tähtää muovijätteen vähentämiseen etenkin merialueilla. Lyhenne SUP viittaa englanninkielisiin sanoihin single-use plastic, suomennettuna direktiivi on kertakäyttömuovidirektiivi. Direktiivin avulla lisätään kuluttajien tietoisuutta muovia sisältävistä tuotteista. SUP-direktiivi lajittelee muovit eri ryhmiin. Tuoteryhmille direktiivi asettaa erilaisia edellytyksiä: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden merkintävaatimuksia, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä niin kutsuttua laajennettua tuottajavastuuta ja valistustoimenpiteitä.

SUP-direktiivi kieltää tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden markkinoille saattamisen 3.7.2021 alkaen, muun muassa kertakäyttöiset muoviset vanupuikot, ruokailuvälineet, lautaset, pillit sekä tietyntyyppiset elintarvikeastiat. Tuotteiden merkintävaatimukset direktiivi asettaa 23.8.2021 alkaen. Varastossa olevat ja merkitsemättömät tuotteet saa myydä mikäli ne on saatettu markkinoille ennen velvoitteiden voimaantuloa.  

Ekokompassi tukee lainsäädännön haltuunotossa 

Ekokompassissa yksi osa prosessia on tutustua omaa toimintaa koskevaan lainsäädäntöön, varmistua siitä että lainkohdat täyttyvät sekä mahdollisesti täydentää ja kehittää omaa jätehuoltosuunnitelmaa. Ekokompassin kautta asian tarkastelu on helppoa, sillä palvelumme tarjoaa ympäristöasiantuntijan tuen mutta myös valmiita työkaluja, kuten lakilistan ja jätehuoltosuunnitelman. 

Etusijajärjestystä on hyvä pohtia yrityksen ympäristötyössä, esimerkiksi siinä kohtaa kun jätehuoltoa järjestetään. Ehkä olisikin mahdollista tehostaa materiaalinkäyttöä, tai ohjata materiaali uudelleenkäyttöön kierrättämisen sijaan. Ympäristöjärjestelmässä pureudutaan tähänkin asiantuntijan avulla, toimintaa pyritään tarkastelemaan aina kokonaisuutena, yksittäisten toimenpiteiden sijaan. 

Jos muutokset koskettavat omaa toimintaa laajasti, on lisäapu tarpeen. Sitä voi saada esimerkiksi oman jätehuollon järjestävältä yritykseltä. Järjestämme asiakkaillemme myös räätälöityjä koulutuksia asiantuntijaverkostomme kautta, ole rohkeasti yhteydessä jos jäteasiat pohdituttavat. 

Lue lisää lakiuudistuksesta ympäristöministeriön sivuilta