Ekokompassin ympäristöjärjestelmä on tuonut ryhtiä ja jatkuvuutta Helsingin kaupunginkirjaston ympäristötyöhön. Selkeät tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat arkista tekemistä. Kirjastoissa kierrätetään tehokkaasti aineistoja, lisätään ihmisten ympäristötietoisuutta ja vähennetään eri tavoin ympäristökuormitusta.
Ekokompassi on suosittu ympäristöjärjestelmä etenkin pk-yritysten keskuudessa, mutta se soveltuu myös julkiselle sektorille. Helsingin kaupunginkirjasto lähti 15 vuotta sitten julkisen puolen organisaationa pilotiksi Ekokompassiin ensimmäisten joukossa ja otti järjestelmän käyttöönsä.
”Ensin Ekokompassissa oli mukana Vallilan kirjasto. Nyt samat tavoitteet ja toimenpiteet koskevat kaikkia kirjastoja eli koko kaupunginkirjastoa”, kirjastonjohtaja Harri Sahavirta kertoo ja lisää:
”Kirjasto ei toimi niin kuin normaali yritys. Me emme osta ja myy, vaan kaikki toimintamme on lainaamista. Ekokompassin kriteerejä on kuitenkin ollut mahdollista räätälöidä kaupungin toimialoille. Ympäristöjärjestelmä ei ole myöskään liian laaja, vaativa ja kiveen hakattu.”
Helsingin kaupunginkirjasto kuuluu kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan, ja se käsittää 37 erikokoista kirjastoa aina keskustakirjasto Oodista pieneen Suomenlinnan kirjastoon. Yhteensä kirjastoissa työskentelee noin 500 työntekijää.
Helsingin kaupunginkirjasto oli 15 vuotta sitten edellä aikaansa, sillä Pariisin ilmastosopimus, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja kaupunkien omat hiilineutraaliusohjelmat alkoivat kannustaa eri toimijoita ympäristötyöhön aktiivisemmin vasta vuodesta 2015 lähtien.
”Myöhemmin Helsingin kaupunki velvoitti, että kaikilla kaupungin toimijoilla pitää olla jokin ympäristöjärjestelmä. Meille siirtymä oli luonnollinen, koska kirjastoilla oli jo tuolloin käytössään Ekokompassi”, kirjastonhoitaja Leila Väänänen toteaa.
”Ekokompassin kriteerejä on ollut mahdollista räätälöidä kaupungin toimialoille. Ympäristöjärjestelmä ei ole myöskään liian laaja, vaativa ja kiveen hakattu.”
kirjastonjohtaja Harri Sahavirta
Helsingin kaupunginkirjasto
- Helsingin kaupunginkirjasto kuuluu kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan.
- Organisaatio käsittää kaikkiaan 37 erikokoista kirjastoa ja noin 500 työntekijää.
- Kirjastoista voi lainata kirjojen lisäksi lehtiä, elokuvia, musiikkiaineistoa, liikuntavälineitä ja e-aineistoa.
- Kirjastoissa on yli 1,7 miljoonaa teosta, ja vuositasolla kirjastoista lainataan niteitä noin 4,4 miljoonaa kertaa.
Ekokompassi jäsentää kirjastojen ympäristötyötä ja sitouttaa henkilöstöä
Kirjasto on erityinen instituutio, koska kirjastolaki määrää, että sen tulee olla kaikille avoin ja ilmainen tila. Siksi asiakkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettuja tiloja, kirjoja ja laitteita ei voida katsoa erityisinä ekotekoina. Vastuullisuus on sisäänrakennettu kirjastojen arvomaailmaan.
”Aluksi meillä ei ollut kovin paljon ymmärrystä, mitä kaikkea kirjastojen ympäristötyöhön voisi kuulua. Ekokompassin ympäristöohjelman rakentaminen oli avartava kokemus, ja sitä kautta saimme ympäristötyöhön hyvän otteen”, Sahavirta sanoo.
”Ekokompassi on jäsentänyt työskentelyämme. Olemme tutkineet prosessejamme ja tapojamme, millaisia vaikutuksia meillä on, millaista ympäristötyömme on ja millaisia tavoitteita voimme sille asettaa. Ympäristötyö on innostanut henkilöstöämme alusta asti”, Väänänen täydentää.
Vuosien varrella ympäristötyön resurssit ovat kohentuneet kaupunginkirjastossa ja työntekijöiden sitouttaminen ympäristötyöhön on onnistunut aiempaa paremmin. Etenkin nuoret työntekijät ovat luonnostaan varsin ympäristötietoisia ja kiinnostuneita vastuullisuusteemoista.
Kirjastonjohtajana Sahavirta koordinoi laaja-alaisesti Helsingin kaupunginkirjaston ympäristötyötä. Väänäsen kirjastonhoitajan työstä tietty prosenttiosuus on varattu kirjastojen ympäristötyölle.
Kirjastojen henkilökunnasta muodostettu kuuden hengen ekoydinryhmä päivittää säännöllisesti ympäristöohjelmaa, pohtii vuosittaisia tavoitteita ja keksii tapoja viestiä ympäristötyöstä.”Kaupunginkirjastolla on myös edustuksia erilaisissa kaupungin ympäristöverkostoissa. Siellä mietimme muiden kaupungin toimijoiden kanssa ympäristöasioita yhdessä, sparraamme toisiamme ja jaamme tietoa”, Väänänen mainitsee.
Aluksi kirjastojen ympäristötyö suuntautui lähinnä vihreän toimiston periaatteisiin, mutta sittemmin ympäristötyön kenttä on laajentunut. Ympäristötyöstä on tullut läpileikkaavampaa, systemaattisempaa ja kunnianhimoisempaa, kun sitä on ryhdytty mittaroimaan ja kehittämään tietoisesti.
Helsingin kaupungin ekotukitoiminta on vankistanut kaupunginkirjaston ympäristötyötä. Ekotukihenkilöt ovat kirjaston työntekijöitä, jotka ovat käyneet ekotukivalmennuksen. He pyrkivät lisäämään etenkin henkilöstön ympäristötietoisuutta.
”Ekokompassin ympäristöohjelman rakentaminen oli avartava kokemus, ja sitä kautta saimme ympäristötyöhön hyvän otteen.”
Kirjastonjohtaja Harri Sahavirta
Ympäristökasvatus näkyy monissa tapahtumissa ja ekohyllyjen tarjonnassa
Kaupunginkirjaston keskeisiä tavoitteita ovat ympäristökasvatus ja ympäristötietoisuuden lisääminen, joihin liittyy vahva sosiaalisen vastuun painotus. Kirjastot tarjoavat kaikille vapaan pääsyn luotettavan ja ajantasaisen ympäristötiedon äärelle, jolloin ihmisillä on mahdollisuus ymmärtää kirjallisuuden avulla ilmastonmuutoksen tapaisia ilmiöitä.
”Viime vuonna painopistealueitamme olivat ympäristölukutaito, jakamis- ja kiertotalous sekä demokratiatyö. Viestimme näistä teemoista muun muassa tapahtumien, näyttelyiden ja kirjailijavierailujen kautta”, Väänänen listaa.
Huhtikuun 2025 lopussa kaupunginkirjastossa vietettiin ensimmäistä kertaa pohjoismaista Ekoviikkoa teemalla ”kestävyys löytyy kirjastosta”. Sen aikana kirjastoissa järjestettiin monenlaisia ympäristöaiheisia tapahtumia ja ympäristövastuuta esittelevää toimintaa.
”Ympäristökasvatukseen tähtäävät myös Helsingin 5.-luokkalaisten ympäristölukutaitotapahtumat, joissa kirjastot vinkkaavat yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa lapsille ympäristöä käsitteleviä aineistoja”, Sahavirta kertoo.
Lähes jokaisessa kaupunginkirjastossa on nykyään ekohylly, johon kootaan ympäristöteemaista aineistoa ja tuodaan teemaa näkyväksi asiakkaille. Ekohyllyn niteiden lainauslukuja seurataan.
Parhaillaan kirjastoissa etsitään ympäristöystävällistä muovitusmateriaalia. Muovitus on olennaisessa osassa, jotta kirjat säilyvät hyväkuntoisina pidempään. Joitakin kirjoja jätetään myös muovittamatta.
Kaupunginkirjasto on laajentanut lainausmahdollisuutta muihinkin tavaroihin kuin kirjoihin. Kiertotaloutta edistävä esinelainaus hakee vielä muotoaan, mutta kysyntää palvelulle on.
”Mottomme on, että kirjastosta voi lainata tavaroita, joita ei tarvitse joka päivä. Meillä on esimerkiksi nokkakärryjä, erilaisia mittareita ja liikuntavälineitä. Haluamme edistää sitä, että ihmiset pystyisivät lainaamalla vähentämään omaa hiilijalanjälkeään”, Väänänen tähdentää.
Vuonna 2024 kaupunginkirjastolle tehtiin selvitys, jossa laskettiin kirjojen lainaamisen päästösäästöjä. Suuntaa antavat laskelmat havainnollistavat konkreettisesti sitä myönteistä vaikutusta, joka tavaroiden lainaamisella ja yhteiskäytöllä on ympäristön kannalta.
Lisäksi Helsingin kaupunginkirjasto on osallistunut Ekokompassi-työn siivittämänä kansallisiin hankkeisiin, joissa laskettiin kahden Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteen hiilijalanjälki. Tulevaisuudessa hiilijalanjälkilaskentaa tulisi hyödyntää entistä aktiivisemmin.
Ekokompassi-ympäristöohjelman hyödyt Helsingin kaupunginkirjastolle
- Vihreän toimiston periaatteista on tullut normaali osa kaikkien kirjastojen arkea.
- Monipuolinen ympäristökasvatus on parantanut ihmisten ympäristötietoisuutta.
- Ekohyllyt tarjoavat ympäristöaiheisia aineistoja helposti ihmisten lainattaviksi.
- Kirjojen muovittamista harkitaan ja vaihtoehdoksi etsitään ekologista ratkaisua.
- Kirjojen lisäksi myös muiden käyttötavaroiden lainaaminen edistää kiertotaloutta.
- Kirjojen lainauksen päästösäästöt konkretisoivat myönteisiä ympäristövaikutuksia.
- Kirjastojen hiilijalanjälkilaskenta tarjoaa mahdollisuuden päästöjen vähentämiselle.
Lue lisää Helsingin Kaupunginkirjaston vastuullisuustyöstä »
Pitkäjänteinen ympäristötyö jatkuu kirjastoissa Ekokompassin siivittämänä
Sahavirta ja Väänänen pitävät merkittävänä saavutuksena, että Helsingin kaupunginkirjasto on tehnyt ympäristötyötä jo 15 vuoden ajan. Ekokompassi on tarjonnut vuosien varrelle jatkuvuutta: järjestelmästä näkee, mistä on lähdetty liikkeelle, missä ollaan nyt ja mihin halutaan päästä.
”Ekokompassin ympäristöjärjestelmästä voimme valita tietyt asiat, joita seuraamme. Pystymme asettamaan myös pidemmän aikavälin seurantaa vaativia tavoitteita. Jatkossa meidän täytyy osallistaa raportointiin ja seurantaan enemmän työntekijöitämme”, Väänänen miettii.
Kirjastojen ympäristötyö on vakuuttavalla pohjalla, mutta haasteeksi Väänänen kokee sen, miten ympäristötekoja kannattaa sanoittaa ja tehdä ne näkyviksi ulospäin. Viestinnän toimenpiteitä pohditaan yhdessä kirjaston viestintäasiantuntijoiden ja johdon kanssa.
Helsingin kaupungin ympäristöpalveluilla on ollut merkityksellinen rooli kaupunginkirjaston vuosittaisissa raportoinneissa. Väänänen näkee Ekokompassi-sertifikaattiin liittyvät auditoinnit tärkeinä tunnustuksina: ne osoittavat, että kirjastojen tekemä ympäristötyö kantaa hedelmää.”Auditoinneista saa aina hyvää palautetta siitä, miten meillä on mennyt ja mihin meidän kannattaisi kiinnittää jatkossa huomiota”, Väänänen kiteyttää.
Vuoden 2025 alussa Ekokompassin ympäristöjärjestelmän kriteerit päivitettiin. Väänänen kokee Ekokompassin uudistumisen positiivisena asiana, kun järjestelmä vastaa muutoksiin. Helsingin kaupunginkirjasto jatkaa vakiintunutta ympäristötyötään edelleen Ekokompassin parissa.
”Ekokompassi on jäsentänyt työskentelyämme. Olemme tutkineet prosessejamme ja tapojamme, millaisia vaikutuksia meillä on, millaista ympäristötyömme on ja millaisia tavoitteita voimme sille asettaa. Ympäristötyö on innostanut henkilöstöämme alusta asti.”
– kirjastonhoitaja Leila Väänänen
