Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on elinehtomme, ja osa jokaisen yrityksen kokonaisvaltaista vastuullisuustyötä. Nyt etsitään vastauksia ja konkretiaa, mitä yritykset voivat käytännössä tehdä monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Ilmastokysymykset ovat olleet pinnalla yritysvastuussa jo pitkään, ja ympäristötyön tueksi on syntynyt laaja kenttä erilaisia palveluita joilla omaa ilmastokuormaa voi mitata, minimoida ja kompensoida. Ilmastokysymyksen rinnalle yhtä tärkeänä on noussut keskustelu meneillään olevasta luonnonympäristön ja lajikirjon köyhtymisestä. Meillä Suomessakin jo joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen.
Yrityksen tai organisaation yhteys luonnon monimuotoisuuteen on kiistaton. Kaikki taloudellinen toiminta liittyy luonnon tuottamiin ekosysteemipalveluihin, resursseihin, ja tasapainossa oleva luonnonympäristö ylläpitää kaikkea taloudellista toimintaa tuotteiden valmistuksesta aineettomiin palveluihin saakka.
Ongelma on tunnistettu, ja on aika toimia toisin käytännön tasolla. Mutta mitä yritys voi tehdä omassa toiminnassaan toisin tai paremmin? Miten liiketoiminnan vaikutuksia biodiversiteettiin voidaan ylipäätään ymmärtää, voiko vaikutuksiaan mitata, vähentää tai kompensoida? Näihin kysymyksiin yrityksissä etsitään nyt vastauksia ja käytännön ratkaisuja.
Kymmenen eliöryhmää, joissa uhanalaisten lajien osuus on Suomessa suurin (Punainen kirja, 2019)
”Paljon on vielä tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämisessä, mutta toimilla on kiire.”
SYKE
Monimuotoisuusteot koostuvat suorista, epäsuorista ja yrityksen ulkopuolisista toimista.
Yrityksissä voidaan tehdä paljonkin konkreettisia, vaikuttavia tekoja. Käytössä olevat toimet monimuotoisuuden turvaamiseen voidaan jakaa suoriin, epäsuoriin ja yrityksen ulkopuolisiin toimiin.
Suoria vaikutuksia omissa kiinteistöissä
Suorat vaikutukset liittyvät keskeisimmin omaan maankäyttöön. Maata omistava ja/tai käyttävä yritys voi huomioida monimuotoisuutta hyvin konkreettisesti ja paikallisesti. Merkittävin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen (SYKE 2019).
Kiinnittämällä huomiota jo siihen miten omat viheralueet käytetään ja rakennetaan, voidaan pienelläkin maa-alueella vaikuttaa suoraan tuhansien lajien menestymiseen. Monimuotoisuus-webinaarissa asiakkaamme saivat kuulla tästä kiinnostavia case-esimerkkejä muun muassa rakennusalalta.
Esimerkiksi hiihtokeskusasiakkaidemme ympäristöohjelmista löytyy käytännön esimerkkejä teoista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen omien kiinteistöjen alueella.
Hankintaketjut tarkkailuun
Keskeisiä monimuotoisuuteen liittyviä epäsuoria osa-alueita ovat hankintaketjut. Esimerkiksi tiettyihin sertifiointeihin siirtymällä voi vaikuttaa monimuotoisuuteen globaalisti, ehkäistä ylikulutusta ja suojella uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä. Hyvinä esimerkkeinä esimerkiksi FSC-sertifioitu puu, mikä takaa ettei hakkuita suoriteta suojelualueilla, tai MSC-sertifioitu kala, jossa varmistetaan että pyydetyt lajit eivät ole uhanalaisia tai ylikalastettuja.
Energiankäytössä monimuotoisuutta turvaa esimerkiksi EKOenergia-merkitty sähkö. Sertifioidulla vesivoimalla tuotetulla sähköllä on minimaalinen vaikutus paikalliseen ekosysteemiin, kuten vaelluskalojen reitteihin ja jokien elinympäristöihin.
Kun oma toiminta on tarkastettu, löytyy paljon mihin voi osallistua
Yrityksen ulkopuoliset toimet tarkoittavat perinteistä sponsorointia, lahjoituksia tai mukanaoloa konkreettisissa monimuotoisuushankkeissa jotka eivät liity suoraan omaan toimintaan.
Toimenpiteitä voivat yksinkertaisimmillaan olla esimerkiksi vuotuisen virkistyspäivän vietto paikallisissa virtavesien kunnostustalkoissa tai monimuotoisuustyötä tekevän järjestön sponsorointi. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton yritysyhteistyö auttaa ideoimaan omalle organisaatiolle sopivaa toimintatapaa.
Haasteena vaikutusten mittaaminen
Tärkeimmät ilmastotoimenpiteet energiaan ja liikkumiseen liittyen jo perustietoa monelle. Taloudellisen toiminnan ympäristövaikutukset ovat kuitenkin paljon monisyisempiä, ja hiilensidonnan rinnalle tarvitaan muita mittareita jotka kertovat meidän toimivan luonnon kantokyvyn kannalta kestävämmin.
Luonnon monimuotoisuudesta puhuttaessa konkreettisten toimien valinnan haasteena on ollut puute kunnollisista standardeista ja työkaluista, joilla omia luontovaikutuksia voi mitata.
Uusia työkaluja ja viitekehyksiä on kuitenkiin kehitetty, ja kehitetään. Esimerkiksi Finance for Biodiversity on tehnyt hyvän listauksen eri viitekehyksistä rahoitusalalle. Suomessa Tekologiateollisuus ja Energiateollisuus ovat jo tehneet omat biodiversiteettitiekarttansa. Monet yritykset ovat vaatineet poliittisilta päättäjiltä toimia luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tämä on tietysti selvää, koska luontokato on systeeminen riski koko liiketoiminnalle.
”Sijoittajien ja yritysten pöydille luonnon monimuotoisuus on nousemassa tutkalle erityisesti riskienhallinnan näkökulmasta, mutta datan ja työkalujen puute on vielä hidasteena”
Janne Peljo, johtava asiantuntija, elinkeinoelämän keskusliitto
Monimuotoisuusteot kuuluvat jokaisen yrityksen ympäristöohjelmaan
Mitä yritys hyvistä teoistaan sitten hyötyy, paitsi kokemuksen että on toiminut oikein? Monimuotoisuustyöllä, kuten muullakin ympäristötyöllä on positiivista viestinnällistä arvoa, jonka voi valjastaa mahdollisesti jopa tuote- tai brändieduksi.
Kauaskantoisemmat positiiviset vaikutukset liittyvät ekosysteemipalveluiden turvaamiseen, joista omakin toiminta on riippuvainen raaka-aineiden ja resurssien muodossa. Maailman talousfoorumi nostaakin luontokadon yhdeksi kaikkein merkittävimmäksi riskiksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Yrityksen ympäristövastuun kulmakivet ovat hiilijalanjäljen pienentäminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ja molempiin voimme vaikuttaa kun tiedämme keinot.
Opastamme ymmärtämään omat vaikutukset – ja vaikutusmahdollisuudet luonnon monimuotoisuuteen
Jos sinulla on Ekokompassin avulla laadittu ympäristöohjelma, teet todennäköisesti jo työtä biodiversiteetin eteen. Monimuotoisuusvaikutukset liittyvät keskeisesti kaikkiin Ekokompassin osa-alueisiin, kuten hankintoihin, energiaan tai materiaalinkäyttöön.
Tarjosimme selkeyttä teemaan myös asiakkaillemme suunnatussa koulutuksessa “Luonnon monimuotoisuus ja liiketoiminta”, kouluttajina Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro sekä Sitran ilmasto- ja luontoratkaisujen johtava asiantuntija Timo Lehesvirta. Vaikka nykytilan kuvaus ei ole mieltä ylentävä, niin asiantuntijoiden näkökulma oli toiveikas.
Olemme nostaneet luonnon monimuotoisuuden omaksi osa-alueekseen ympäristöjärjestelmässä, jotta asiakkaamme voivat peilata omaa toimintaansa vielä systemaattisemmin monimuotoisuuden näkökulmasta. Ekokompassi auttaa ymmärtämään omat vaikutusmahdollisuudet ja toteuttamaan ne.
