Ilmastokysymykset ovat olleet pinnalla yritysvastuussa jo pitkään, ja ympäristötyön tueksi on syntynyt laaja kenttä erilaisia palveluita joilla omaa ilmastokuormaa voi mitata, minimoida ja kompensoida. Tärkeimmät ilmastotoimenpiteet energiaan ja liikkumiseen liittyen ovatkin jo perustietoa monelle. Taloudellisen toiminnan ympäristövaikutukset ovat kuitenkin paljon monisyisempiä, ja hiilensidonnan rinnalle tarvitaan muita mittareita jotka kertovat meidän toimivan luonnon kantokyvyn kannalta kestävämmin.
Ilmastokysymyksen rinnalle on noussut keskustelu meneillään olevasta voimakkaasta luonnonympäristön ja lajikirjon köyhtymisestä – kuudennesta sukupuuttoaallosta. Meillä Suomessakin jo joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen. Luonnon monimuotoisuus on myös yritysvastuullisuuden uusi kuuma peruna johon etsitään nyt vastauksia ja konkretiaa.
Kymmenen eliöryhmää, joissa uhanalaisten lajien osuus on Suomessa suurin (Punainen kirja, 2019)
Yrityksen tai organisaation yhteys luonnon monimuotoisuuteen on kiistaton. Kaikki taloudellinen toiminta liittyy luonnon tuottamiin ekosysteemipalveluihin, resursseihin, ja tasapainossa oleva luonnonympäristö ylläpitää kaikkea taloudellista toimintaa tuotteiden valmistuksesta aineettomiin palveluihin saakka. Ongelma on tunnistettu, tutkimustietoa on riittävästi, ja on aika toimia toisin käytännön tasolla. Mutta mitä yritys voi tehdä omassa toiminnassaan toisin tai paremmin? Miten liiketoiminnan vaikutuksia biodiversiteettiin voidaan ylipäätään ymmärtää, voiko vaikutuksiaan mitata, vähentää tai kompensoida?
Näihin kysymyksiin olemme myös Ekokompassissa etsineet vastauksia asiantuntijoidemme avulla. Asiakkaamme saivat hieman valotusta kompleksiseen mutta kiinnostavaan teemaan asiakkaillemme suunnatussa webinaarissa “Luonnon monimuotoisuus ja liiketoiminta”, kouluttajina Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro sekä Sitran ilmasto- ja luontoratkaisujen johtava asiantuntija Timo Lehesvirta. Vaikka nykytilan kuvaus ei ole mieltä ylentävä, niin asiantuntijoiden näkökulma oli toiveikas.
“Paljon on vielä tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämisessä, mutta toimilla on kiire.”
SYKE
Yrityksissä voidaan tehdä paljonkin konkreettisia, vaikuttavia tekoja. Käytössä olevat toimet monimuotoisuuden turvaamiseen voidaan jakaa suoriin, epäsuoriin ja yrityksen ulkopuolisiin toimiin. Jälkimmäinen tarkoittaa perinteistä sponsorointia, lahjoituksia tai mukanaoloa konkreettisissa monimuotoisuus-hankkeissa jotka eivät liity suoraan omaan toimintaan. Toimenpiteitä voivat yksinkertaisimmillaan olla esimerkiksi vuotuisen virkistyspäivän vietto paikallisissa virtavesien kunnostustalkoissa tai monimuotoisuustyötä tekevän järjestön sponsorointi. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton yritysyhteistyö auttaa ideoimaan omalle organisaatiolle sopivaa toimintatapaa.
Keskeisiä monimuotoisuuteen liittyviä epäsuoria osa-alueita ovat hankintaketjut. Esimerkiksi tiettyihin sertifiointeihin siirtymällä voi vaikuttaa monimuotoisuuteen globaalisti, ehkäistä ylikulutusta ja suojella uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä. Hyvinä esimerkkeinä esimerkiksi FSC-sertifioitu puu, mikä takaa ettei hakkuita suoriteta suojelualueilla, tai MSC-sertifioitu kala, jossa varmistetaan että pyydetyt lajit eivät ole uhanalaisia tai ylikalastettuja. Energiankäytössä monimuotoisuutta turvaa esimerkiksi EKOenergia-merkitty sähkö. Sertifioidulla vesivoimalla tuotetulla sähköllä on minimaalinen vaikutus paikalliseen ekosysteemiin, kuten vaelluskalojen reitteihin ja jokien elinympäristöihin.
Suorat vaikutukset liittyvät keskeisimmin omaan maankäyttöön. Maata omistava ja/tai käyttävä yritys voi huomioida monimuotoisuutta hyvin konkreettisesti ja paikallisesti. Merkittävin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen (SYKE 2019). Kiinnittämällä huomiota jo siihen miten omat viheralueet käytetään ja rakennetaan, voidaan pienelläkin maa-alueella vaikuttaa suoraan tuhansien lajien menestymiseen. Monimuotoisuus-webinaarissa asiakkaamme saivat kuulla tästä kiinnostavia case-esimerkkejä muun muassa rakennusalalta.
Mitä yritys tästä sitten hyötyy, paitsi kokemuksen että on toiminut oikein? Monimuotoisuustyöllä, kuten muullakin ympäristötyöllä on positiivista viestinnällistä arvoa, jonka voi valjastaa mahdollisesti jopa tuote- tai brändieduksi. Kauaskantoisemmat positiiviset vaikutukset liittyvät ekosysteemipalveluiden turvaamiseen, joista omakin toiminta on riippuvainen raaka-aineiden ja resurssien muodossa. Tähän tarvitaan selkeitä toimintatapoja läpi yrityskentän. Yrityksen ympäristövastuun kulmakivet ovat hiilijalanjäljen pienentäminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ja molempiin voimme vaikuttaa kun tiedämme keinot.
Mistä ja miten voi oman monimuotoisuustyön aloittaa? Jos sinulla on Ekokompassin avulla laadittu ympäristöohjelma, teet todennäköisesti jo työtä biodiversiteetin eteen. Monimuotoisuusvaikutukset liittyvät keskeisesti kaikkiin Ekokompassin osa-alueisiin; hankintoihin, energiaan, materiaalinkäyttöön ja niin edelleen. Lisäksi nostimme luonnon monimuotoisuuden omaksi osa-alueekseen ympäristöjärjestelmässä, jotta asiakkaamme voivat peilata omaa toimintaansa vielä systemaattisemmin monimuotoisuuden näkökulmasta. Ekokompassi auttaa ymmärtämään omat vaikutusmahdollisuudet ja toteuttamaan ne.
