Metsä on meille kallisarvoinen luonnonvara, jota ei ole enää varaa kaataa heppoisin perustein. EU:n metsäkatoasetus vaatii yrityksiä tarkistamaan, että EU:ssa markkinoille asetettavat ja EU:sta vietävät tuotteet eivät aiheuta maailmanlaajuisesti metsäkatoa eivätkä heikennä metsien tilaa.
Metsäkatoasetus (EUDR) puhututtaa nyt eri alojen ja eri kokoluokan yrityksiä. Asetusta ryhdytään soveltamaan Suomessa vuoden 2025 lopussa. Mikro- ja pienyrityksiä koskeva siirtymäaika jatkuu kuitenkin 29.6.2026 saakka.
Metsäkatoasetuksen tavoitteena on torjua globaalisti metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä.
Asetus koskee tällä hetkellä seitsemää hyödykettä – soijaa, öljypalmua, kahvia, kaakaota, kumia, nautakarjaa ja puuta – sekä näitä sisältäviä tai näistä valmistettuja tuotteita. Juuri nämä hyödykkeet aiheuttavat maailmalla eniten metsäkatoa, ja siksi asetus keskittyy niihin.
Tulevaisuudessa asetuksen piiriin voi tulla muitakin hyödykkeitä, Ruokaviraston erityisasiantuntija Shingo Masuda huomauttaa.
”Asetuksen terävin kärki kohdistuu päiväntasaajan seudulle, koska siellä metsäkatoa aiheutuu eniten ja siellä sijaitsevat ne luontotyypit, joita asetus pyrkii erityisesti suojelemaan.”
Alkuperämaat on luokiteltu asetuksessa kolmeen eri riskitasoon, ja todennäköisesti Suomi tulee lukeutumaan matalan riskin maihin. Asetuksessa mainituista hyödykkeistä Suomessa tuotetaan nautakarjaa ja puuta.
”Nautakarjatalous aiheuttaa metsäkatoa, mutta tätä varten hakattavat metsät muodostavat meillä marginaalisen pienen osuuden. Puupuolella metsäkatoa aiheutuu, kun luonnontilaista metsää hakataan ja muutetaan muuksi. Luonnontilaisten metsien suojelu onkin kaiken a ja o.”
Masudan mukaan metsäkatoasetus on vaativa ja laaja asetus. Se on herättänyt Suomessa huolta ja epävarmuutta: koskettaako asetus omaa yritystoimintaa, ja mitkä sen varsinaiset velvoitteet ovat. Tämä artikkeli tarjoaa ajantasaisen tilannekuvan, missä nyt mennään.
Yrityksen koko ja rooli toimitusketjussa vaikuttavat metsäkatoasetuksen vaateisiin
Metsäkatoasetuksen vaikutuspiiri on mittava, sillä se koskee kaikkea seuraavaa: yrityksen tuontia EU:hun, vientiä EU:sta, kaupankäyntiä kotimaassa ja EU:n sisällä, kotimaista tuotantoa sekä jatkojalostusta kotimaassa ja EU:n alueella.
”Asetus sisältää tietynlaisia vaatimuksia ja toimenpiteitä sen perusteella, lasketaanko yritys toimijaksi vai kauppaa käyväksi. Muun muassa yrityksen koolla ja roolilla toimitusketjussa on väliä”, Masuda kertoo.
Metsäkatoasetuksen mukaisesti toimijan on luotava DD-järjestelmä eli asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä. Niin kutsutun riskienhallintajärjestelmän avulla toimija varmistaa, että hankittavat ja markkinoille saatettavat tuotteet vastaavat asetuksen kriteerejä.
Osana järjestelmää toimijan tulee kerätä tietoa tuotteen alkuperästä, arvioida ja vähentää riskejä koko toimitusketjun osalta ja täyttää alkuperämaan lainsäädännön velvoitteet. Suuryritysten pitää lisäksi raportoida julkisesti ja järjestää riippumattoman tahon auditointi.
Masuda painottaa, että EU:n sisällä kauppaa käyviä pk-yrityksiä – eli valtaosaa yrityksistä – asetus koskee vain kirjanpitovelvoitteen kautta. Lisäksi viitenumeroa pitää kuljettaa toimitusketjun läpi. Tietojärjestelmiin ei tarvitse kirjautua eikä laittaa riskinhallintajärjestelmää pystyyn.
”Kotimaan tuotannossa, eli puun tai nautakarjan osalta, Suomi nähdään todennäköisesti matalan riskin alkuperämaana, jolloin riskien arviointi ja vähentäminen jäävät pois. Nautoja teurastavat teurastamot katsotaan asetuksen tarkoittamiksi toimijoiksi, ja ne rekisteröityvät EUDR-tietojärjestelmään ja tallentavat ilmoituksen markkinoille saattamisesta.”
Tiukimmat vaatimukset kohdistuvat maahantuontiin kolmannesta maasta eli EU:n ulkopuolelta. Silloin yrityksen kokoluokalla tai tuontimäärällä ei ole merkitystä, eli vaatimukset koskevat myös pienimuotoista liiketoimintaa pyörittäviä mikro- ja pienyrityksiä.
”Yrityksen pitää selvittää hyödykkeen alkuperä ja millaisen toimitusketjun se on käynyt läpi, tehdä riskin arvioinnin ja vähentämisen toimenpiteet sekä toteuttaa due diligence statement eli vakuutus siitä, että toimija on noudattanut asianmukaista huolellisuutta”, Masuda listaa.
Kun valmistautuu huolella, asetus ei hidasta bisnestä eikä aiheuta sanktioita
Miksi metsäkatoasetukseen kannattaa varautua hyvissä ajoin ennakkoon? Masuda toteaa, että asetuksen edellyttämä selvitystyö vaatii aikaa ja vaivaa – etenkin silloin, jos toimitusajat ja -ketjut ovat pitkiä. Myös EUDR-tietojärjestelmän käyttöönottoon kannattaa varata oma aikansa.
Kun yritys varmistaa, että asetukseen sisältyvät raaka-aineet ja tuotteet täyttävät asetuksen vaatimukset niin markkinoille saattamisen, viennin kuin kaupankäynnin yhteydessä, tullaus ja kaupanteko sujuvat ilman esteitä ja hidasteita.
”Yritysten vastuullisuusvaatimukset kulkevat käsi kädessä metsäkatoasetuksen kanssa. Jos asetus koskee suuryritystä, yritys voi yhdistää sen yritysvastuudirektiivin (CSDDD) mukaiseen raportointiin. Metsäkatoasetus on ensisijainen asetus, joka kattaa samalla osin myös CSDDD:n vaatimukset.”
Kun yritys kerää tietoja sekä arvioi ja vähentää riskejä, sen toimitusketjuista tulee entistä läpinäkyvämpiä. Näin metsäkatoasetus tukee yrityksen kokonaisvaltaista vastuullisuustyötä ja vähentää ikävien mainehaittojen riskiä.
Suomessa Ruokavirasto on metsäkatoasetuksen toimivaltainen viranomainen. Ruokavirasto saa EUDR-tietojärjestelmän kautta reaaliaikaisesti tietoa markkinoille saatettavista tuotteista. Riskiarvioon perustuen Ruokavirasto tekee yrityksille säännöllisesti tarkastuksia, joita täydennetään satunnaisotannalla. Näin periaatteessa jokaisella yrityksellä on mahdollisuus tulla tarkastetuksi.
Jos yritys ei toimi metsäkatoasetuksen mukaisesti, sanktiot voivat olla merkittäviä. Ääritapauksessa maksimirangaistuksen alaraja on neljä prosenttia yrityksen kansainvälisestä liikevaihdosta. Hyvin harvoin yritys kuitenkaan toimii näin räikeästi vastoin asetuksen määräyksiä, Masuda toteaa.
”Kaikki lähtee liikkeelle viranomaisen huomautuksesta ja mahdollisesta korjausmääräyksestä. Tämän jälkeen voidaan asettaa määräaikainen markkinoille saattamiskielto. Seuraavaksi yritys saa rikkomusmaksun ja tarvittaessa seuraamusmaksun, jonka suuruus riippuu rikkomuksesta.”
Metsäkatoasetukseen kannattaa perehtyä monipuolisesti eri tietolähteistä
Jos yritys ei ole vielä tietoinen metsäkatoasetuksesta ja sen vaikutuksista omaan liiketoimintaan, Masuda kannustaa tutustumaan ensimmäisenä Ruokaviraston sivustoon metsakatoasetus.fi. Sivustolle on koottu kattavasti ajankohtaista tietoa metsäkatoasetuksesta.
”Kannattaa myös tilata Ruokaviraston uutiskirje, jossa on aina lista kansalaisjärjestöjen julkaisuista. Kansalaisjärjestöt voivat olla korvaamaton tietolähde metsäkatoasetuksen kanssa. Yksi tällaisista järjestöistä on Preferred by Nature”, Masuda vinkkaa.
Samoin toimialajärjestöt, kuten Päivittäistavarakauppa, Elintarviketeollisuusliitto ja Kaupanliitto, jakavat tietoa metsäkatoasetuksesta jäsenjulkaisuissaan ja webinaareissaan.
Yritysten vastuullisuustyötä tukevat sertifikaatit eivät yksistään täytä metsäkatoasetuksen velvoitteita, mutta ne voivat toimia riskien arvioinnin työkaluna. Esimerkiksi joihinkin elintarvikealan sertifikaatteihin kuuluu nykyään osa-alue, joka ottaa metsäkatoasetuksen huomioon.
Metsäkatoasetuksen kanssa ei siis tarvitse jäädä yksin. Tietoa ja apua on saatavilla.
Ekokompassissa yrityksiä herätellään jo ympäristötyön aloitusvaiheessa tarkastelemaan oman toimialan vaikutuksia ympäristöön. Tarjoamme myös ajankohtaista tietoa eri toimialoihin vaikuttavista asetuksista ja säädöksistä, jotka tulee huomioida yrityksen ympäristötyössä.
Tutustu myös näihin lähteisiin, joista saat lisätietoa metsäkatoasetuksesta:
– Euroopan parlamentin ja neuvoston luoma metsäkatoasetus kokonaisuudessaan
– Euroopan komission metsäkatoasetus-sivusto, joka tarjoaa lisätietoja englanniksi
– Maa- ja metsätalousministeriön sivu metsäkatoasetuksesta ja lisälähteistä
