Ympäristöjärjestelmää lähdetään usein rakentamaan, kun organisaatiolla on tahtotila kehittää omaa liiketoimintaa kestävämpään suuntaan ja halu selvittää toimintansa ympäristövaikutukset. Toisinaan paine ympäristöjärjestelmän rakentamiseen voi tulla myös ulkoapäin esimerkiksi sidosryhmien vaateena. 

Kun ympäristöjärjestelmän tarve on tunnistettu, tulee pohdittavaksi ympäristöjärjestelmän rakentamiseen liittyvät käytännön asiat: millainen ympäristöjärjestelmä sopii meidän organisaatiolle, kustannukset ja kuinka paljon resursseja sen käyttöönotto ja ylläpito vaatii. Suomessa yleisemmin käytössä olevia toimialariippumattomia ympäristöjärjestelmiä ovat kansainvälinen ISO 14001-standardi sekä kansallinen Ekokompassi.

Kun pohditte järjestelmää, kysykää itseltänne esimerkiksi seuraavia kysymyksiä?

Tarvitsetteko tukea järjestelmän käyttöönottoon ja ylläpitoon?

ISO 14001-standardi on ympäristöjohtamisen kansainvälinen standardi, jossa edetään johdonmukaisesti vaatimusten pohjalta. Siinä keskitytään prosessien ja toimintamallien kehittämiseen – toimija rakentaa itsenäisesti järjestelmän alusta alkaen standardin vaatimusten mukaisesti ja valitsee siihen sopivat työkalut.

ISO 14001-standardin käyttöönotossa on usein mukana on palkattu konsultti, joka tuo rakentamiseen johdonmukaisuutta ja tietopohjaa. Standardin pakollisiin vaatimuksiin vastaaminen määrittelee järjestelmän rungon. Yritys päättää itse, miten vaatimukset täytetään.

Ekokompassi on ympäristöjohtamisen järjestelmä, joka on kehitetty ISO 14001-standardin pohjalta erityisesti pk-yritysten tarpeisiin, huomioiden pk-yritysten käytössä olevat pienemmät ajalliset ja rahalliset resurssit.

Ekokompassissa mukana on aina oma asiantuntija, joka tuo yritykselle hetkellisen lisäresurssin ympäristötyön rakentamiseksi ja tukee myös järjestelmän ylläpidossa vuosineuvonnoin ja ilmaisilla asiakaskoulutuksilla.

Kuinka paljon aikaa ja rahaa teillä on käytettävissä juuri nyt?

ISO 14001-standardissa huomio on prosessien kehittämisessä pyrkien tarkastelemaan toimintaa siten, että yritys saavuttaa ympäristöjärjestelmältä haluamansa ympäristötavoitteet ja huomioi ympäristönsuojelulliset seikat.

Pääsääntöisesti ISO 14001 vaatii useiden kymmenien työtuntien panoksen järjestelmää rakennettaessa. Tämä tietysti vaikuttaa myös järjestelmästä syntyviin kustannuksiin, jotka Ekokompassissa jäävät huomattavasti pienemmiksi.

Ekokompassi keskittyy suoraan konkreettiseen tekemiseen ympäristötavoitteidensa saavuttamiseksi tarjoten mm. valmiit lomakkeistot ja työkalut järjestelmän rakentamiseen Oma Ekokompassi -verkkopalvelussa.

Ekokompassi tukee hyvin myös matkaa kohti ISO 14001-standardin käyttöönottoa: Ekokompassi-ympäristöjärjestelmästä on helpompaa siirtyä ISO14001-järjestelmään, jos on myöhemmin tarvetta kehittää yrityksen toimintaa kokonaisvaltaisen ympäristöjohtamisen suuntaan.

Miten järeää auditointia tarvitsette työlle?

Isoja eroja kahden järjestelmän välillä on eniten sisäisten auditointien vaatimuksessa. ISO 14001:n vaatimuksena on sitouttaa ylintä johtoa myös sisäisten auditointien kautta säännöllisesti, yleensä vuosittain. Standardi vaatii säännöllisesti toteutettavia johdon katselmuksia, sisäistä raportointia ja johdon sitouttamista ohjelmaan.

Ekokompassissa ympäristöohjelmalle on oltava johdon hyväksyntä, mutta se ei edellytä virallisia ja toistuvia sisäisiä auditointeja. Ympäristöohjelman toteuttamisen lankoja pitää käsissään organisaatiosta nimetty vastuuhenkilö, joka koordinoi ja jakaa vastuuta organisaation sisälle. Auditointi tehdään ulkopuolisen tahon toimesta kolmen vuoden välein.

Järjestelmän sisältö	Ekokompassi	ISO14001-standardi
Lomakkeet	?	–
Asiantuntija	?	–
Ulkoinen raportointi	?	–
Sisäinen auditointi	–	?
Ulkoinen auditointi	?	?
Kansainvälisyys (Eurooppa)	?	?
Kansainvälisyys (Maailma)	–	?

Taulukko ISO14001-standardin ja Ekokompassin sisällöistä.

Miten työkalu soveltuu kokoonne ja toimintojenne laajuuteen?

Ympäristöjärjestelmän valinta ei lopulta ole kovinkaan monimutkainen prosessi. Yrityksen koko ja toimintojen laajuus ovat ratkaisevia tekijöitä päätöksen syntymisessä. Lisäksi voimakkaita ohjaavia tekijöitä on yrityksen oma tahtotila ja asiakkaiden ja sidosryhmien vaatimukset.

ISO 14001 nivotaan selkeämmin osaksi muuta toimintaa ja prosessit huomioidaan tarkasti. Siinä sisäiset auditoinnit tehdään vuosittain ja ulkoinen kolmen vuoden välein.

Ekokompassi keskittyy prosessien kehittämisen sijaan enemmän konkreettiseen tekemiseen: ympäristöjärjestelmän kautta syntyy kolmivuotinen toimenpideohjelma ympäristövaikutusten minimoimiseksi, joka raportoidaan vuosittain sujuvasti verkkopalvelun kautta ja auditoidaan ulkopuolisen asianutntijan toimesta kolmen vuoden välein.

Ekokompassi on keveämpänä järjestelmänä resurssitehokas paketti pienen tai keskisuuren yrityksen tarpeisiin. 

Näin otat 10 askelta Ekokompassi -ympäristösertifikaattiin »

Etsittekö synergiaa muille järjestelmille tai sertifikaatteille?

Jos yrityksellä on käytössään jokin muu ISO-standardin mukainen johtamisjärjestelmä, esim. ISO 9001, silloin ISO 14001:n käyttöönotto voi tuntua luontevalta, koska standardit ovat rakenteeltaan yhdenmukaisia, ja ISO-standardien auditoinnitkin voi jatkossa toteuttaa samanaikaisesti. Toisaalta esimerkiksi ISO 9001 -standardi ja Ekokompassi tukevat myös hyvin toisiaan, mikäli kahden ISO-standardin rakentaminen tuntuu liian raskaalta.

Lue, kuinka Ekokompassi tukee elintarviketurvallisuuteen liittyvää sertifikaattia Porokylän leipomolla »

Ekokompassi-sertifikaatti tukee usein yrityksen laajempia vastuullisuuspyrkimyksiä. Esimerkiksi avainlipun tai yhteiskunnallinen yritys -merkin rinnalla Ekokompassi on luonteva vahvistus asiakkaille siitä, että ympäristönäkökohdat on otettu huomioon.

Lue, miten yhteiskunnallinen yritys Kanresta päätyi Ekokompassiin»

Ekokompassi-sertifikaatti voi joissain tilanteissa olla myös toimiva käytännön työkalu suuryrityksessä ISO14001-standardin rinnalla. Ekokompassin avulla voidaan ottaa homma haltuun opastetusti, ja tukea ympäristötyötä jatkossakin valmiilla työkaluilla ja koulutusmateriaaleilla.

Lue, kuinka Meriaura hyödyntää Ekokompassia ISO 14001 -standardin rinnalla tytäryhtiöissään »

Onko teillä kykyä tarkastella ympäristönäkökohtia itsenäisesti?

Ekokompassissa ympäristövaikutusten arviointi pohjautuu asiantuntijan tuella suoritettavaan pisteytysmenettelyyn. Ympäristövaikutusten pisteytys ohjaa yrityksen ympäristöohjelmassa kohdentamaan tavoitteet ja toimenpiteet oikein.

Ympäristövaikutusten arviointi tehdään ISO 14001 -standardissa itse, huomioon ottaen koko palvelu tai tuotteen elinkaari.

Keskeinen kysymys järjestelmän valinnassa onkin se, onko yrityksellä käytössään omia resursseja ja osaamista ympäristövaikutusten arviointiin ISO 14001 -standardin mukaisesti. Alkuarvioinnin suorittaminen laadukkaasti takaa ympäristötyön vaikuttavuutta vuosiksi eteenpäin.

”Jo alkuvaiheessa Meriauralle oli selvää, että Ekokompassi on looginen askel kohti ISO 14001 -ympäristöstandardia. Ekokompassin avulla yritys ryhtyi keräämään muun muassa lakilistaa, josta on ollut iso etu myös ISO-järjestelmän käyttöönotossa.”

meriaura

Toimitteko kansainvälisellä kentällä?

Toiseksi kannattaa miettiä tarvetta. Jos yritys toimii laajasti kansainvälisellä kentällä ja ympäristövaateet tulevat esimerkiksi Euroopan ulkopuolelta, voi olla perusteltua edetä ISO 14001 -järjestelmään. Jos taas toiminta on pienimuotoista ja Euroopan sisällä, usein Ekokompassi on riittävä.

Jos yrityksellä on kansainvälistä toimintaa, ISO 14001 on tunnetumpi ympäristöjärjestelmänä, mutta Ekokompassi usein riittää tukemaan globaalisti toimivan organisaation ympäristövastuuta pohjautuessaan ISO 14001 -standardiin.

Ekokompassi on kiteytettynä kevennetty ja kansallinen versio ISO 14001 -standardista, ja täyttää useimmat vaateet kilpailutuksissa Suomen markkinoilla.

Millaisia tavoitteita teillä on työlle?

Oman ympäristötyön tavoitteet on myös tärkeä miettiä ennen valinnan tekoa. Jos organisaatio kaipaa enemmän konkreettista “kädet saveen” -tekemistä, on Ekokompassi oiva valinta. Jos taas halutaan kytkeä ympäristöjohtaminen osaksi liiketoiminnan prosesseja, voi ISO 14001 olla parempi vaihtoehto.

Ympäristöjärjestelmän valinnassa kannattaa pohtia erityisesti käytössä olevien resurssien määrää. Usein ISO 14001 -standardi on lähinnä isojen yritysten saavutettavissa vaadittavien resurssien puitteissa. Ekokompassi tarjoaa valmiin, ohjatun prosessin sekä työkalut joka mahdollistaa vaiheittaisen haltuunoton ja oppimisen, ja siksi se on suosittu pk-kokoisten toimijoiden keskuudessa.

”Valitsimme Ekokompassin, koska sertifikaatti on keveä ja konkreettinen verrattuna vaikkapa ISO-standardiin. Koimme tärkeäksi, että saamme myös tukea ja sparrausta matkan varrella.”

otaverkko oy, varatoimitusjohtaja lenni laukkanen

Lähteet: 
Artikkeliin on haastateltu laadun ja yritysvastuun asiantuntijaa Niina Suurosta / Responsia Quality Solutions Ky