ISO 14001 ja Ekokompassi – ympäristöjärjestelmät; kumpi on yrityksellesi sopivampi?

Ympäristöjärjestelmää lähdetään usein rakentamaan, kun organisaatiolla on tahtotila kehittää omaa liiketoimintaa kestävämpään suuntaan ja halu selvittää toimintansa ympäristövaikutukset. Toisinaan paine ympäristöjärjestelmän rakentamiseen voi tulla myös ulkoapäin esimerkiksi sidosryhmien vaateena. 

Kun ympäristöjärjestelmän tarve on tunnistettu, tulee pohdittavaksi ympäristöjärjestelmän rakentamiseen liittyvät käytännön asiat: millainen ympäristöjärjestelmä sopii meidän organisaatiolle, kustannukset ja kuinka paljon resursseja sen käyttöönotto ja ylläpito vaatii. Suomessa yleisemmin käytössä olevia toimialariippumattomia ympäristöjärjestelmiä ovat kansainvälinen ISO 14001-standardi ja kansallinen Ekokompassi. Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä näiden järjestelmien keskeisiä eroja ja siten auttaa organisaatiota valitsemaan heille sopiva ympäristöjärjestelmä.

Asiantuntijan tuki

ISO 14001-standardi on ympäristöjohtamisen kansainvälinen standardi, jossa edetään johdonmukaisesti vaatimusten pohjalta. Siinä keskitytään prosessien ja toimintamallien kehittämiseen – toimija rakentaa itsenäisesti järjestelmän alusta alkaen standardin vaatimusten mukaisesti ja valitsee siihen sopivat työkalut. Usein mukana on palkattu konsultti, joka tuo rakentamiseen johdonmukaisuutta ja tietopohjaa. Standardin pakollisiin vaatimuksiin vastaaminen määrittelee järjestelmän rungon. Yritys päättää itse, miten vaatimukset täytetään.

Ekokompassi on ympäristöjohtamisen järjestelmä, joka on kehitetty ISO 14001-standardin pohjalta erityisesti pk-yritysten tarpeisiin huomioiden esimerkiksi pk-yritysten käytössä olevat pienemmät resurssit. Siinä missä ISO 14001-standardissa huomio on prosessien kehittämisessä pyrkien tarkastelemaan toimintaa siten, että yritys saavuttaa ympäristöjärjestelmältä haluamansa ympäristötavoitteet ja huomioi ympäristönsuojelulliset seikat, Ekokompassi keskittyy konkreettiseen tekemiseen ympäristötavoitteidensa saavuttamiseksi tarjoten mm. valmiit lomakkeistot ja työkalut järjestelmän rakentamiseen. Mukana on aina myös Ekokompassin asiantuntija, joka tuo yritykselle hetkellisen lisäresurssin ympäristötyön rakentamiseksi. Ekokompassi tukee hyvin myös matkaa kohti ISO 14001-standardin käyttöönottoa: Ekokompassi-ympäristöjärjestelmästä on helpompaa siirtyä ISO14001-järjestelmään, jos on myöhemmin tarvetta kehittää yrityksen toimintaa kokonaisvaltaisen ympäristöjohtamisen suuntaan.

Pääsääntöisesti ISO 14001 vaatii useiden kymmenien työtuntien panoksen järjestelmää rakennettaessa. Tämä tietysti vaikuttaa myös järjestelmästä syntyviin kustannuksiin, jotka Ekokompassissa jäävät huomattavasti pienemmiksi.

Lue lisää Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän rakentamisesta tästä »

Sisäiset auditoinnit

Isoja eroja näiden kahden järjestelmän välillä on eniten sisäisten auditointien vaatimuksessa. ISO 14001:n vaatimuksena on sitouttaa ylintä johtoa myös sisäisten auditointien kautta säännöllisesti, yleensä vuosittain. Standardi vaatii säännöllisesti toteutettavia johdon katselmuksia, sisäistä raportointia ja johdon sitouttamista ohjelmaan.

Ekokompassissa ympäristöohjelmalle on oltava johdon hyväksyntä, mutta se ei edellytä virallisia ja toistuvia sisäisiä auditointeja. Ympäristöohjelman toteuttamisen lankoja pitää käsissään organisaatiosta nimetty vastuuhenkilö, joka koordinoi ja jakaa vastuuta organisaation sisälle. Auditointi tehdään ulkopuolisen tahon toimesta kolmen vuoden välein.

Järjestelmän sisältöEkokompassiISO14001-standardi
Lomakkeet
Asiantuntija
Ulkoinen raportointi
Sisäinen auditointi
Ulkoinen auditointi
Kansainvälisyys (Eurooppa)
Kansainvälisyys (Maailma)

Taulukko ISO14001-standardin ja Ekokompassin sisällöistä.

Yrityksen koko

Ympäristöjärjestelmän valinta ei lopulta ole kovinkaan monimutkainen prosessi. Yrityksen koko ja toimintojen laajuus ovat ratkaisevia tekijöitä päätöksen syntymisessä. Lisäksi voimakkaita ohjaavia tekijöitä on yrityksen oma tahtotila ja asiakkaiden ja sidosryhmien vaatimukset. ISO 14001 nivotaan selkeämmin osaksi muuta toimintaa ja prosessit huomioidaan tarkasti. Siinä sisäiset auditoinnit tehdään vuosittain ja ulkoinen kolmen vuoden välein. Ekokompassi taas keskittyy prosessien kehittämisen sijaan enemmän konkreettiseen tekemiseen: ympäristöjärjestelmän kautta syntyy kolmivuotinen toimenpideohjelma ympäristövaikutusten minimoimiseksi, joka raportoidaan ulkoisesti vuosittain ja auditoidaan ulkoisesti kolmen vuoden välein. Ekokompassi on keveämpänä järjestelmänä resurssitehokas paketti pienen tai keskisuuren yrityksen tarpeisiin. 

Jos yrityksellä on käytössään jokin muu ISO-standardin mukainen johhtamisjärjestelmä, esim. ISO 9001, silloin ISO 14001:n käyttöönotto on helpompaa, koska standardit ovat rakenteeltaan yhdenmukaisia, ja ISO-standardien auditoinnitkin voi jatkossa toteuttaa samanaikaisesti. Toisaalta esimerkiksi ISO 9001 -standardi ja Ekokompassi tukevat myös hyvin toisiaan, mikäli kahden ISO-standardin rakentaminen tuntuu liian raskaalta.

Ekokompassissa ympäristövaikutusten arviointi pohjautuu asiantuntijan tuella suoritettavaan pisteytysmenettelyyn. Ympäristövaikutusten arviointi ohjaa yrityksen ympäristöohjelmassa kohdentamaan tavoitteet ja toimenpiteet oikein. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään ISO 14001 -standardissa itse, huomioon ottaen koko palvelu tai tuotteen elinkaari. Keskeinen kysymys valinnassa onkin se, onko yrityksellä käytössään omia resursseja ja osaamista ympäristövaikutusten arviointiin ISO 14001 -standardin mukaisesti. Alkuarvioinnin suorittaminen laadukkaasti takaa ympäristötyön vaikuttavuutta vuosiksi eteenpäin.

Jos yrityksellä on kansainvälistä toimintaa, ISO 14001 on tunnetumpi ympäristöjärjestelmänä, mutta Ekokompassi usein riittää tukemaan globaalisti toimivan organisaation ympäristövastuuta pohjautuessaan ISO 14001 -standardiin. Ekokompassi on kiteytettynä kevennetty ja kansallinen versio ISO 14001 -standardista.

Tutustu Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän 10 kriteeriin tästä »

Valinta

Ympäristöjärjestelmän valinnassa kannattaa siis pohtia erityisesti käytössä olevien resurssien määrää. Usein ISO 14001 -standardi on helpommin isojen yritysten saavutettavissa resurssien puitteissa.

Toiseksi kannattaa miettiä tarvetta. Jos yritys toimii laajasti kansainvälisellä kentällä ja ympäristövaateet tulevat esimerkiksi Euroopan ulkopuolelta, voi olla perusteltua edetä ISO 14001 -järjestelmään. Jos taas toiminta on pienimuotoista ja Euroopan sisällä, usein Ekokompassi on riittävä.

Oman ympäristötyön tavoitteet on myös tärkeä miettiä ennen valinnan tekoa. Jos organisaatio kaipaa enemmän konkreettista “kädet saveen” -tekemistä, on Ekokompassi oiva valinta. Jos taas halutaan kytkeä ympäristöjohtaminen osaksi liiketoiminnan prosesseja, voi ISO 14001 olla parempi vaihtoehto.

Lue millaisia konkreettisia hyötyjä asiakkaamme Urheiluhallit on saavuttanut ympäristötyöllään tästä »

Lähteet: 
Artikkeliin on haastateltu Laadun ja yritysvastuun asiantuntijaa Niina Suurosta /Responsia Quality Solutions Ky

Comments are closed.