Mikä on VSME?
VSME-standardi (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) on pk-yrityksille suunnattu vapaaehtoinen standardi, joka auttaa vastaamaan kestävyysraportoinnin vaatimuksiin. Kestävyysraportointi ei ole pakollista listaamattomille pk-yrityksille, mutta se helpottaa yrityksiä valmistautumaan CSRD:n myötä lisääntyviin raportointipyyntöihin.
CSRD on EU:n asettama direktiivi, joka asettaa yrityksille raportointivaatimuksia toiminnan vastuullisuudesta. Direktiivi koskee ensisijaisesti suuria yrityksiä, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Raportointivelvolliset suuryritykset tarvitsevat tietoa omilta alihankkijoiltaan, mikä lisää hankintaketjuihin kuuluvien pk-yritysten raportointipainetta. VSME-standardi on kehitetty vastaamaan juuri tähän tarpeeseen. Se on huomattavasti kevyempi ja joustavampi verrattuna suurille yrityksille tarkoitettuun, pakolliseen ESRS-standardiin.
Miksi pk-yritysten kestävyysraportointi on ajankohtaista juuri nyt?
VSME-standardin mukainen raportointi auttaa vastaamaan sidosryhmien (kuten rahoittajien, asiakkaiden ja kumppaneiden) kasvaviin kestävyysvaatimuksiin. Vaikka standardi on vapaaehtoinen, se on erinomainen keino osoittaa vastuullisuutta ja vastata kasvaviin raportointivelvoitteisiin.
”Raporttia varten organisaation tulee selvittää oman toimintansa tärkeitä tunnuslukuja. Samalla selviää, mitä tietotarpeita organisaatiossa tulisi olla enemmän tai mihin tulevaisuudessa tulisi keskittyä. Vaikka VSME ei edellytä kaksoisolennaisuusanalyysiä, raportoinnin yhteydessä yrityksen kestävyyttä tarkastellaan väistämättä. Kun tässä ollaan etunenässä, se luo kilpailuetua ja mahdollistaa toiminnan myös tulevaisuudessa”, kertoo asiantuntija Satu Åhlström.
Vaikka toistaiseksi kestävyyteen liittyvät lakihankkeet, kuten CSRD ja CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence) on nostettu EU:n Omnibus-aloitteen vuoksi uudelleen tarkasteluun, monet suuryritykset vaativat jo nyt alihankkijoiltaan tietoa niiden vastuullisuudesta.
“VSME-standardi on rakennettu pk-yritysten lisäksi yhteistyössä suuryritysten ja rahoituslaitosten kanssa. Raportti vastaa todennäköisesti juuri niihin vastuullisuuskysymyksiin, joita suuryritykset ja muut sidosryhmät tulevat esittämään omien vastuullisuustoimiensa vuoksi”, Åhlström korostaa.
Miten Ekokompassi tukee VSME-raportointia?
Toisin kuin suurten yritysten ESRS-standardi, VSME ei siis edellytä kaksoisolennaisuusanalyysia. Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä kuitenkin varmistaa, että keskityt aina organisaatiosi toiminnan kannalta olennaisimpiin ympäristövastuun osa-alueisiin, mikä tekee vastuullisuustyöstä tehokasta ja vaikuttavaa.
“Ekokompassin verkkopalvelussa voi raportoida ja seurata VSME-standardin mukaisia ympäristöön liittyviä mittareita. Osana ympäristöjärjestelmää rakennettu ympäristöohjelma perustuu aina olennaisiksi tunnistettuihin ympäristövastuun osa-alueisiin, mikä tarkoittaa, että se ohjaa keskittymään juuri niihin asioihin, joilla on yrityksellesi suurin merkitys”, toteaa Åhlström.
Lisäksi ympäristöohjelman tavoitteet ja toimenpiteet sekä ympäristölupaus voivat auttaa kestävyysraportin ympäristövastuuseen liittyvien tiedonantojen sanallisten kuvausten laatimisessa. Ekokompassin verkkopalvelussa on tarkempi kuvaus siitä, kuinka ympäristöjärjelmää voi hyödyntää jokaiseen ympäristövastuuseen liittyvään tietopyyntöön vastaamiseen.
VSME-standardi on jaettu kahteen osaan; perusmoduuliin ja laajennettuun moduuliin
VSME koostuu kahdesta moduulista: perusmoduulista ja laajennetusta moduulista. Perusmoduulin mukainen raportointi on minimivaatimus, kun taas laajennettu moduuli syventää raportointia.
“Perusmoduuli toimii hyvin, kun halutaan tehdä standardin mukainen raportti, eikä toimintaan vielä kohdistu laajempia raportointivelvoitteita esimerkiksi sidosryhmiltä. Laajennetussa moduulissa huomioidaan puolestaan kattavampi näkökulma, ja siinä huomioidaan erityisesti kumppaneiden, sijoittajien ja rahoittajien tietotarpeita. Laajennettu moduuli viestii, että organisaatio on valmis valottamaan ja tarkastelemaan toimintaansa kriittisesti vastuullisuuden näkökulmasta” , Satu Åhlström selittää.
Vastuullisuusraportoinnin termit haltuun
Vastuullisuusraportoinnin termit saattavat tuntua sekavilta. Kerromme lyhyesti keneen ne vaikuttaa ja niiden suhteesta toisiinsa.
- CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on Euroopan unionin direktiivi, joka asettaa tietyille yrityksille pakollisen kestävyysraportointivelvoitteen. Sen tavoitteena on lisätä raportoinnin läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. CSRD koskee aluksi suuria yrityksiä, mutta sen vaikutukset heijastuvat myös pk-yrityksiin, sillä suuryritykset vaativat yhä enemmän tietoa omilta alihankkijoiltaan ja arvoketjultaan.
- ESRS (European Sustainability Reporting Standards) -standardit linjaavat, kuinka yritysten tulee raportoida CSRD:n mukaisia tietoja. Standardit sisältävät yleisiä velvoitteita kaikille CSRD:n piirissä oleville yrityksille, jonka lisäksi niissä on ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä aihekohtaisia standardeja. Kehitteillä on myös toimialakohtaisia standardeja mm. elintarvike- ja juomateollisuudelle, joiden on tarkoitus valmistua kesällä 2026.
- CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) velvoittaa suuret yritykset noudattamaan huolellisuusvelvoitetta ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten osalta koko arvoketjussaan. Direktiivin tarkoituksena on ehkäistä ja korjata haitallisia vaikutuksia, kuten lapsityövoiman käyttöä tai ympäristön saastuttamista.
- VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) on vapaaehtoinen ja kevyempi standardi, joka on kehitetty nimenomaan listaamattomille pienille ja keskisuurille yrityksille. VSME on yksinkertaistettu versio ESRS-standardista, ja sen avulla pk-yritysten on helpompi vastata sidosryhmiensä (kuten asiakkaiden ja rahoittajien) kasvaviin vastuullisuusvaatimuksiin.
