Ympäristövastuun integroiminen osaksi yrityksen perustoimintaa ei ole enää pelkkä imagokysymys, vaan monesti strateginen välttämättömyys, joka kytkeytyy suoraan yrityksen tulokseen ja markkina-asemaan. Lue, kuinka järjestelmällinen ympäristötyö rakennetaan fiksusti ja resurssitehokkaasti, täydentäen alalle jo tuttua omavalvontaa.
Elintarvike- ja puhtausaloilla toiminta on jo lähtökohtaisesti tarkasti säänneltyä. Omavalvontasuunnitelmat, hygieniapassit, työturvallisuusmääräykset sekä kylmäketjujen hallinta ovat monesti jo tuttua toimintaa. Kun toimintaan halutaan lisätä järjestelmällinen ympäristöjohtaminen, ei pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Ympäristöjärjestelmä ei ole irrallinen lisäosa, vaan luonteva työkalu, joka syventää tuttua omavalvontaa ja laajentaa sen kattamaan myös liiketoiminnan ympäristövaikutukset.
Vaikka raskain sääntely koskee ainoastaan suuryrityksiä (CSRD), vaatimukset valuvat alihankintaketjujen kautta myös pk-sektorille. Elintarvikealalla tämä tarkoittaa, että esimerkiksi suuret tukut ja vähittäiskauppaketjut voivat vaatia tuottajiltaan dataa päästöistä, pakkauksista ja hävikistä. Puhtausalalla puolestaan monet julkiset hankkijat ja suuret kiinteistönomistajat asettavat tarjouskilpailujen vaatimukseksi sertifioidun ympäristöjärjestelmän tai muuta todennettua näyttöä hallinnasta. Tarjouksen lähetysvaiheessa on myöhäistä toimia, joten ennakointi on kaiken A ja O.
Ekokompassin ympäristövastuun johtaja Satu Åhlström tiivistää:
“Monet asiakkaat ja suuret tilaajat eivät enää tyydy pelkkiin puheisiin. He vaativat konkreettisia näyttöjä siitä, miten yritys kantaa vastuunsa. Sertifioitu yritys on tarjouskilpailuissa ja neuvotteluissa vahvoilla, koska se pystyy todistamaan toimintansa tason luotettavasti”.
Riski yritykselle, joka jättää ympäristöasiat huomioimatta, on markkinoilta putoaminen. Hyödyt sen sijaan näkyvät kahdella rintamalla: tilauskannan turvaamisena ja kustannustehokkaana resurssien käytöllä.

Mitä ympäristöjohtaminen on käytännössä puhtaus- ja elintarvikealoilla?
Ympäristötyön ytimessä on yrityksen resurssien ja toiminnan vaikutusten tarkka tunteminen. Käytännössä kyse on sellaisten pullonkaulojen tunnistamisesta, joissa kuluu tarpeettomasti energiaa, raaka-aineita tai työtunteja, ja näiden prosessien optimoimisesta.
Puhtausalalla keskeisimmät ympäristöteot liittyvät tyypillisesti kemikaalivalintoihin, vedenkulutukseen ja logistiikkaan. Kun yritys siirtyy järjestelmällisesti ympäristömerkittyihin, tiivistemuotoisiin tai jopa täysin kemikaalittomiin siivousmenetelmiin, vähenee paitsi ympäristön kemikaalikuorma, myös logistiikan tarve ja työntekijöiden altistuminen terveyshaitoille. Vedenkulutuksen optimointi esimerkiksi mikrokuituteknologiaa hyödyntämällä säästää vettä ja nopeuttaa siivoustyötä. Lisäksi kohteiden välisen ajoliikenteen reittien suunnittelu leikkaa suoraan polttoainekuluja ja päästöjä.
Elintarvikealalla puolestaan painopisteet ovat usein raaka-aineiden hyödyntämisasteessa, energiatehokkuudessa ja pakkauksissa. Ruokahävikin järjestelmällinen seuranta ja minimointi on suoraan kytköksissä katteeseen; jokainen roskiin päätyvä kilo on menetettyä rahaa. Energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi kylmälaitteiden uusimisella vähäpäästöisempiin ja lämmön talteenoton hyödyntämisellä leivinuuneista. Pakkausmateriaalien optimointi, eli käytännössä muovin vähentäminen ja kierrätettävien materiaalien suosiminen, vastaa suoraan kuluttajien ja kaupan alan vaatimuksiin.
Åhlström huomauttaa, että monella yrityksellä on valtavia vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi sidosryhmiensä kautta.
“Kun siivousammattilainen huomaa asiakaskohteessa puutteita esimerkiksi jätteiden lajittelussa ja tarjoaa ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi, niin arjen asiantuntijuus tuottaa suoraa lisäarvoa asiakkaalle.”
Miten pk-yritykset tekevät ympäristötyöstä kilpailuedun?
Tehokas ympäristöjohtaminen on arkipäivää monessa menestyvässä elintarvike- ja puhtausalan yrityksessä. Seuraavat esimerkit havainnollistavat, miten ympäristötyö on integroitu osaksi liiketoimintastrategiaa:

Ympäristötyö jatkuvan kasvun edellytyksenä
Porokylän Leipomo
Reilussa 40 vuodessa pienestä kyläleipomosta merkittäväksi valtakunnalliseksi toimijaksi kasvanut Porokylän Leipomo hyödyntää lean-filosofiaa ympäristötyössään.
Prosesseja optimoimalla taikinahävikki on puristettu minimiin, ja syömäkelpoinen ylijäämä ohjataan ruoka-apuun. Leipomotoiminnassa syntyvä suurin jätejae, biojäte, hyödynnetään tehokkaasti biokaasun tuotannossa. Strategisena päätöksenä yritys on myös siirtynyt käyttämään täysin tuulivoimalla tuotettua sähköä, mikä näkyy suoraan merkittävänä pudotuksena yrityksen hiilijalanjäljessä.
Porokylän Leipomon johdolle on selvää, että jatkuvan kasvun tiellä pysyminen vaatii kykyä vastata asiakkaiden ja sidosryhmien kiristyviin ympäristövaatimuksiin; ilman mitattavaa ympäristötyötä kasvu voisi pysähtyä kaupan keskusliikkeiden vaatimusten edessä.
Vihreää arvojohtajuutta ja konkreettisia tekoja
MTB-Siivouspalvelut
MTB-Siivouspalveluille ympäristötietoisuus on ollut keskeinen arvo alusta lähtien. Yritys on tehnyt periaatepäätöksen käyttää työssään ympäristöystävällisiä ja allergisoimattomia pesuaineita, asettaen siten sekä ihmisen että luonnon hyvinvoinnin etusijalle.
Vastuullisuus ei jää pelkkiin periaatteisiin, vaan näkyy käytännössä jatkuvana uusien, kestävien työtapojen ja teknologioiden aktivisena etsimisenä.
Kierrätys, oikeaoppinen kemikaalien annostelu ja resurssiviisaus on koulutettu osaksi siivoojien päivittäistä rutiinia, jolloin koko henkilöstö on mukana ympäristötalkoissa. MTB:n tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä koko siivoustoimialalla ja erottautua markkinoilla vastuullisena kumppanina.

Innovaatioilla kohti ympäristövastuullisempaa toimintaa
H&A Team Oy
Yli sadan työntekijän puhtauspalveluyritys H&A Team Oy panostaa jatkuvasti innovatiivisiin ympäristöratkaisuihin. Merkittävä osoitus tästä on se, että yrityksen käyttämistä siivousaineista yli 80 prosenttia on ympäristömerkittyjä.
Kehityksen kärkenä H&A Team etsii ja implementoi menetelmiä, jotka säästävät samanaikaisesti sekä vettä että puhdistuskemikaaleja. Ympäristönäkökohdat ovat läsnä poikkeuksetta kaikissa kone- ja välinehankinnoissa.
Lisäksi yritys ratkoo kiinteistönhuollon ja siivouksen laajempia ympäristöhaasteita tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa, tuottaen näin tilaajalle asiantuntijatason lisäarvoa.

Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän käyttöönoton askelmerkit
Ympäristötyön aloittamista jarruttaa usein pelko raskaasta byrokratiasta ja loputtomasta paperityöstä. Ekokompassi on Suomen Luonnonsuojeluliiton omistama, pk-yrityksille räätälöity ja kansainväliseen ISO 14001 -standardiin pohjautuva ympäristöjärjestelmä, joka on suunniteltu poistamaan turhat aloittamisen esteet. Se on ketterä työkalu, joka muuttaa tavoitteet käytännön toiminnaksi ilman organisaation halvaannuttamista.
10 kriteRIER
Målet med de lagstiftningsbaserade kriterierna 1–4: Att identifiera de mest betydande miljöpåverkningarna och eventuella miljörisker samt att uppfylla kraven i miljöskydds-, avfalls- och kemikalielagstiftningen.

1. Organisationen kartlägger det nuvarande läget för miljöhanteringen och beskriver dess utvecklingsmöjligheter.
Krav för kriterium 1
| 1.1. Blanketten för inledande kartläggning av miljöfrågor har fyllts i noggrant och tydligt så att svaren är begripliga och tillräckliga i innehåll i förhållande till frågan. |
| 1.2. Det preliminära önskade läget och utvecklingsmöjligheterna för miljöansvarsområdena har definierats. Om ett område inte har några utvecklingsmöjligheter ska kolumnen ”utvecklingsmöjligheter/önskat läge” åtminstone innehålla texten ”det finns inga betydande utvecklingsbehov inom området”. |
| 1.3. Organisationen identifierar de viktigaste miljöaspekterna inom sin bransch och kan namnge lösningar för att minska dem. |
| 1.4. Organisationen identifierar sina viktigaste intressenter samt deras behov och önskemål när det gäller miljöarbetet. |

2. Organisationen identifierar de mest betydande miljöansvarsområdena för sin verksamhet.
Krav för kriterium 2
| 2.1. Poängsättningsblanketten för miljöansvarsområdena har fyllts i på ett ändamålsenligt sätt: grunduppgifterna har fyllts i, varje område har poängsatts och anteckningar som stöd för poängsättningen har gjorts åtminstone för de högsta poängen. |
| 2.2. Organisationen identifierar de områden som är viktiga för dess intressenter (om några). |
| 2.3. Organisationen identifierar de områden där den kan skapa positiva effekter (om några). |

3. Organisationen förbinder sig att följa den miljölagstiftning och de föreskrifter som gäller för dess verksamhet
Krav för kriterium 3
| 3.1. Laglistan har fyllts i på ett ändamålsenligt sätt: lagstiftningens krav har gåtts igenom och svaren har antecknats noggrant och tydligt så att de är begripliga och tillräckliga i innehåll i förhållande till frågan. |
| 3.2. De tillstånd som verksamheten kräver har sökts och anmälningar har gjorts (t.ex. miljötillstånd, kemikalieanmälan). |
| 3.3. Organisationen har en metod och en ansvarsperson för att följa ändringar i lagstiftningen och uppdatera laglistan. |
| 3.4. Organisationens bokföring av farligt avfall eller annan bokföring som krävs enligt lag är uppdaterad, om sådant avfall lagras. Organisationen ser till att farligt avfall går till ändamålsenlig fortsatt behandling, antingen själv eller via ett avfallshanteringsföretag. |
| 3.5. Organisationen ser till att transportdokument upprättas för slam, byggavfall och farligt avfall. Uppgifterna i transportdokumenten lämnas till SIIRTO-registret. |
| 3.6. Organisationen har en uppdaterad kemikalieförteckning. Säkerhetsdatabladen är uppdaterade och tillgängliga för personalen. |

4. Organisationen beaktar miljöfrågor i sina arbetssätt
Krav för kriterium 4
| 4.1. Avfallshanteringsplanen har fyllts i på ett ändamålsenligt sätt och motsvarar avfallsbestämmelserna; organisationen har ordnat separat insamling åtminstone för de avfallsfraktioner som överskrider gränsvärdena i avfallsförordningen samt för farligt avfall, om sådant uppstår i verksamheten, och följer avfallshierarkin. |
| 4.2. Organisationen instruerar personalen att sortera avfall på rätt sätt och att hantera kemikalier säkert. |
| 4.3. Avfallssorteringen fungerar i praktiken; insamlingskärlen innehåller rätt sorterat avfall och är korrekt märkta. |
| 4.4. Förvaringsutrymmena för farligt avfall och kemikalier är snygga och säkra. Utrymmena har skyddsutrustning och säkerhetsåtgärder som motsvarar organisationens farliga avfall och kemikalier (t.ex. absorptionsmedel, uppsamlingskärl för tankar och dunkar, personlig skyddsutrustning). |
| 4.5. Alla kemikalieförpackningar är korrekt märkta med produktnamn och farosymboler. |
Målet med kriterierna 5–6 för miljöprogrammet: Att minska miljöpåverkan och skapa positiva effekter.

5. Organisationen har ett miljöprogram som innehåller mål och åtgärder för att minska miljöpåverkan och öka positiva effekter.
Krav för kriterium 5
| 5.1. Organisationen sätter om målen i miljöprogrammet minst vart tredje år för minst tre miljöansvarsområden. Områdena väljs bland de alternativ som i poängsättningsblanketten för miljöansvarsområdena har identifierats som mest väsentliga. Miljöprogrammets åtgärder ses över årligen och fler åtgärder läggs vid behov till för att målen ska nås. |
| 5.2. Miljöprogrammets mål är tillräckligt ambitiösa och de åtgärder som valts för programmet är väsentliga för att minska miljöpåverkan och/eller öka positiva effekter. |
| 5.3. Alla åtgärder i miljöprogrammet har tidssatts och en ansvarsperson har utsetts för dem. |
| 5.4. Organisationens ledning har deltagit i utarbetandet av miljöprogrammet. |

6. Organisationen rapporterar årligen om genomförandet av miljöprogrammet.
Krav för kriterium 6
| 6.1. Organisationen har årligen rapporterat åtgärdernas framsteg och eventuella numeriska indikatorer. |
| 6.2. En företrädare för organisationen kan berätta varifrån de uppgifter som behövs för uppföljningen av indikatorerna fås och vem som ansvarar för rapporteringen av dem. |
Målet med kriterierna 7–10 för miljöledning: Att beakta miljöfrågor i beslutsfattandet, ledningens och personalens engagemang samt påverkan genom kommunikation.

7. Organisationens ledning är engagerad i miljöarbetet.
Krav för kriterium 7
| 7.1. Organisationen har ett miljölöfte som godkänts av ledningen och där miljöarbetets viktigaste mål anges. |
| 7.2. Organisationen har utsett en kontaktperson för Ekokompassen som har nödvändig kompetens och ledningens befogenhet att fungera som miljöansvarig. Personen har registrerats som kontaktperson i inställningarna i Oma Ekokompassi under ”Användare”. |
| 7.3. Organisationens ledning stöder kontaktpersonen för Ekokompassen i miljöarbetet. |
| 7.4. Organisationens ledning beaktar miljöansvaret som en del av beslutsfattandet. |

8. Organisationen instruerar personalen att beakta miljöfrågor i sitt arbete.
Krav för kriterium 8
| 8.1. Organisationen har en plan för intern kommunikation vars åtgärder har tidssatts och för vilka en ansvarsperson har utsetts. |
| 8.2. Organisationen har kommunicerat till personalen miljöarbetets mål och rutiner, dess framsteg och resultat samt miljölöftet. |
| 8.3. Organisationens personal agerar i sina egna uppgifter i enlighet med miljöprogrammets mål. |

9. Organisationen kommunicerar regelbundet om sitt miljöarbete.
Krav för kriterium 9
| 9.1. Organisationen har en plan för extern kommunikation vars åtgärder har tidssatts och för vilka en ansvarsperson har utsetts. |
| 9.2. Organisationen har publicerat sitt miljölöfte och kommunicerar regelbundet om miljöprogrammets mål och framsteg. |

10. Organisationen utvärderar och utvecklar sin verksamhet med hjälp av interna auditeringar och skaffar en extern auditering vart tredje år
Krav för kriterium 10
| 10.1. Organisationen genomför en intern auditering de år då ingen extern auditering görs. |
| 10.2. Organisationen har en process för att åtgärda eventuella avvikelser som framkommer vid den interna auditeringen. |
| 10.3. Organisationen skaffar en extern auditering vart tredje år. |
Ekokompass-certifikatets kriterier uppfylls genom det handledda införandet av miljöledningssystemet.
Läs mer om Ekokompassens certifieringssystem

Ympäristösertifikaatilla uskottavuutta ja kilpailuetua auditoidulla ympäristötyöllä
Kun Ekokompassin 10 kriteeriä täyttyvät, ulkopuolinen auditoija tarkastaa toiminnan ja läpäistystä auditoinnista yritykselle myönnetään ympäristösertifikaatti. Erityisesti puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan julkisissa kilpailutuksissa (kuntien hankinnat, sairaanhoitopiirit) ympäristösertifikaatti on yhä useammin ehdoton edellytys tarjouksen jättämiselle. Vastaavasti elintarviketeollisuudessa sertifikaatti nopeuttaa neuvotteluja keskusliikkeiden ja suurkeittiöiden kanssa, jotka auditoivat omia toimittajiaan säännöllisesti.
Sertifikaatti on valmis vastaus, kun asiakkaat, rahoittajat tai viranomaiset kysyvät yrityksen vastuullisuudesta. Se osoittaa, että puheet kemikaalikuorman pienentämisestä tai hävikin hallinnasta on todennettu. Lisäksi Ekokompassiin integroidut EU:n vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin (VSME) mittarit varmistavat, että yritys tuottaa juuri sellaista dataa, jota suuret tilaajat toimitusketjuiltaan nykypäivänä edellyttävät.
Ympäristöohjelman painopisteet elintarvike- ja puhtausaloilla
Ekokompassi-ympäristöjärjestelmässä yritys valitsee kahdestatoista mahdollisesta osa-alueesta vähintään kolme merkittävintä ympäristövastuunalaa. Näillä aloilla tyypillisimmät valinnat ovat usein:
- Jätteet ja hävikin hallinta
- Kemikaalit
- Energia
- Logistiikka ja liikkuminen
- Materiaalit ja hankinnat

UKK – Usein kysytyt kysymykset puhtausalan ja elintarvikealan ympäristötyöstä
Vieko ympäristöjärjestelmän ylläpito liikaa työaikaa ja resursseja pk-yritykseltä?
Ei vie, kun järjestelmä on rakennettu oikein. Ekokompassin vahvuus on, että ympäristöteot integroidaan osaksi normaaleja perehdytys- ja työohjeita. Ekokompassin ympäristöjärjestelmä perustuu kansainväliseen ISO 14001-standardiin, jota on sovellettu pienille ja keskisuurille yrityksille sopivaksi. Kevennetty, käytännönläheinen järjestelmä tekee ympäristötyön tekemisestä ja siitä raportoinnista sujuvaa.
Miten sertifikaatti auttaa julkisissa kilpailutuksissa?
Hankintalaki velvoittaa julkisia toimijoita huomioimaan ympäristönäkökohdat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puhtaus- ja elintarvikealan julkisissa kilpailutuksissa auditoitu Ekokompassi-sertifikaatti on strateginen etu.
Onko elintarvikealan pienellä toimijalla varaa tehdä ympäristötyötä?
Kysymyksen voi kääntää toisinpäin: onko varaa olla tekemättä? Hävikin pienentäminen, pakkausmateriaalien järkevöittäminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat kaikki suoria kustannussäästöjä. Lisäksi vähittäiskaupan ketjut pudottavat tulevaisuudessa toimitusketjuistaan ne yritykset, jotka eivät kykene todentamaan vastuullisuuttaan.
Varaa esittely
Maksuttomassa tapaamisessa käymme läpi, miten Ekokompassin ympäristöjärjestelmä voi auttaa ympäristötyön haltuunotossa, edistämisessä ja todentamisessa.
Pyydä tarjous
Ekokompassi sopii pk-yrityksille, kaikille toimialoille. Ympäristöohjelma rakennetaan teille sopivaksi ja osaksi yrityksesi toimintaa. Me opastamme ja tarjoamme valmiit työkalut.











