Luonto muodostaa perustan kaikelle elämälle, myös yritystoiminnalle. Biodiversiteetti köyhtyy ympäri maailmaa, mikä uhkaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Vaikuttava luontotyö pitää huolen luonnon elinvoimasta ja turvaa kestävän bisneksen jatkuvuuden tulevaisuudessa. Luonto on kompleksinen kokonaisuus, jossa elonkirjon eri tasot linkittyvät toisiinsa ja muodostavat monimutkaisia riippuvuussuhteita. Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua, lajien välistä monimuotoisuutta ja ekosysteemien runsautta. ”Luonto
Ekokompassin tiimi sai syyskuussa vahvistusta, kun Johannes Pättiniemi aloitti myyntijohtajan tehtävissä. Johanneksen tausta on vahvasti myynnissä, markkinoinnissa ja pk-yritysten kasvun johtamisessa. Ennen ympäristöalalle siirtymistään Johannes toimi LVI-alalla, jossa hän oli mukana kasvattamassa yrityksen liikevaihtoa neljässä vuodessa kuudesta miljoonasta 24 miljoonaan euroon. “Ura kasvuyrityksessä oli vauhdikasta, ja kansainvälistyvässä liiketoiminnassa pääsin länsinaapuriimme Ruotsiin perustamaan tytäryhtiötä. Toisaalta näin
Marraskuinen Black Friday on vakiinnuttanut paikkansa vuoden suurimpana ostojuhlana. Samalla se kuitenkin muistuttaa meitä ylikulutuksen haasteista ja luonnon kantokyvyn rajoista. Tänä vuonna Ekokompassi tarjoaa yrityksille vaihtoehdon, jossa punaisen hintalapun sijaan panostetaan vihreään tulevaisuuteen. Markkinalogiikka ohjaa kohti suurempia myyntivolyymeja, vaikka ympäristöindikaattorit osoittavat hälyttäviä lukuja. Ristiriita on ilmeinen: yrityksen huolehdittava liiketoiminnan kannattavuudesta eli tehdä tulosta, mutta samanaikaisesti
Yritysvastuusta puhuttaessa, törmäämme usein lyhenteen ESG. Tämä kirjainyhdistelmä on noussut sijoittajapiireistä kaikkien yritysten sanavarastoon kuvaamaan vastuullisuuden keskeisiä osa-alueita. ESG-lyhenne muodostuu kolmesta vastuun osa-alueesta: E = ympäristövastuu (environmental)S = sosiaalinen vastuu (social)G = taloudellinen vastuu / hyvä hallintotapa (governance) ESG ei siis kuulu vain pörssiyritysten kabinetteihin tai sijoittajien jargoniin. Jopa suurempi muutosvoima piilee pk-yrityksissä, jotka muodostavat
Mikä on VSME? VSME-standardi (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) on pk-yrityksille suunnattu vapaaehtoinen standardi, joka auttaa vastaamaan kestävyysraportoinnin vaatimuksiin. Kestävyysraportointi ei ole pakollista listaamattomille pk-yrityksille, mutta se helpottaa yrityksiä valmistautumaan CSRD:n myötä lisääntyviin raportointipyyntöihin. CSRD on EU:n asettama direktiivi, joka asettaa yrityksille raportointivaatimuksia toiminnan vastuullisuudesta. Direktiivi koskee ensisijaisesti suuria yrityksiä, mutta sen vaikutukset
Metsä on meille kallisarvoinen luonnonvara, jota ei ole enää varaa kaataa heppoisin perustein. EU:n metsäkatoasetus vaatii yrityksiä tarkistamaan, että EU:ssa markkinoille asetettavat ja EU:sta vietävät tuotteet eivät aiheuta maailmanlaajuisesti metsäkatoa eivätkä heikennä metsien tilaa. Metsäkatoasetus (EUDR) puhututtaa nyt eri alojen ja eri kokoluokan yrityksiä. Asetusta ryhdytään soveltamaan Suomessa vuoden 2025 lopussa. Mikro- ja pienyrityksiä koskeva
Helena Karvosenoja aloitti Ekokompassin viestinnän ja markkinoinnin koordinaattorina alkuvuodesta 2025. ”Ympäristömme tarvitsee oikeita tekoja, sillä pelkällä sanahelinällä ei päästä pitkälle. Koen, että yrityksillä on valtava vaikutus siihen, miten pystymme rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta. Minulle on tärkeää saada tehdä työtä, jossa pääsen edistämään itselleni merkityksellisiä arvoja”, Helena kertoo. Helenan vastuulla on varmistaa, että ympäristövastuusta viestitään selkeästi ja
Kriteerien päivityksen ansiosta Ekokompassin ympäristöjärjestelmä tarjoaa yrityksille aiempaa tehokkaamman työkalun ympäristötyöhön. Uudistus kohentaa organisaatioiden ympäristötyön tasoa ja lisää sen vaikuttavuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Ekokompassin ympäristövastuun asiantuntija Satu Åhlström korostaa, että Ekokompassi opastaa yrityksiä aina parhaalla mahdollisella tavalla ja ajantasaiseen tietoon pohjautuen. ”Haluamme, että ympäristöjärjestelmä auttaa yrityksiä nostamaan entisestään ympäristötyönsä vaikuttavuuden ja kunnianhimon tasoa. Toisaalta järjestelmä tekee
Ympäristöjärjestelmää lähdetään usein rakentamaan, kun organisaatiolla on tahtotila kehittää omaa liiketoimintaa kestävämpään suuntaan ja halu selvittää toimintansa ympäristövaikutukset. Toisinaan paine ympäristöjärjestelmän rakentamiseen voi tulla myös ulkoapäin esimerkiksi sidosryhmien vaateena. Kun ympäristöjärjestelmän tarve on tunnistettu, tulee pohdittavaksi ympäristöjärjestelmän rakentamiseen liittyvät käytännön asiat: millainen ympäristöjärjestelmä sopii meidän organisaatiolle, kustannukset ja kuinka paljon resursseja sen käyttöönotto ja ylläpito
Suuryritysten vastuullisuusvaateet valuvat entistä enemmän alihankkijoille. Ekokompassi-sertifikaatti on vakuuttava tapa osoittaa, että pk-yritys huomioi ympäristövastuun monipuolisesti. Vastuullinen toiminta edistää pk-yritysten kilpailukykyä isojen yritysten hankintaketjuissa. Hankintaketjujen vastuullisuutta perataan yhä tarkemmin Vastuullisten hankintojen tekemistä edeltää aina kysymyspari: Onko hankinta oikeasti välttämätön? Ja jos on, voisiko sen hankkia ensisijaisesti käytettynä tai korjata sittenkin vanhaa? Toisinaan tuotteen tai palvelun