Ympäristövastuun integroiminen osaksi yrityksen perustoimintaa ei ole enää pelkkä imagokysymys, vaan monesti strateginen välttämättömyys, joka kytkeytyy suoraan yrityksen tulokseen ja markkina-asemaan. Lue, kuinka järjestelmällinen ympäristötyö rakennetaan fiksusti ja resurssitehokkaasti, täydentäen alalle jo tuttua omavalvontaa.
Elintarvike- ja puhtausaloilla toiminta on jo lähtökohtaisesti tarkasti säänneltyä. Omavalvontasuunnitelmat, hygieniapassit, työturvallisuusmääräykset sekä kylmäketjujen hallinta ovat monesti jo tuttua toimintaa. Kun toimintaan halutaan lisätä järjestelmällinen ympäristöjohtaminen, ei pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Ympäristöjärjestelmä ei ole irrallinen lisäosa, vaan luonteva työkalu, joka syventää tuttua omavalvontaa ja laajentaa sen kattamaan myös liiketoiminnan ympäristövaikutukset.
Vaikka raskain sääntely koskee ainoastaan suuryrityksiä (CSRD), vaatimukset valuvat alihankintaketjujen kautta myös pk-sektorille. Elintarvikealalla tämä tarkoittaa, että esimerkiksi suuret tukut ja vähittäiskauppaketjut voivat vaatia tuottajiltaan dataa päästöistä, pakkauksista ja hävikistä. Puhtausalalla puolestaan monet julkiset hankkijat ja suuret kiinteistönomistajat asettavat tarjouskilpailujen vaatimukseksi sertifioidun ympäristöjärjestelmän tai muuta todennettua näyttöä hallinnasta. Tarjouksen lähetysvaiheessa on myöhäistä toimia, joten ennakointi on kaiken A ja O.
Ekokompassin ympäristövastuun johtaja Satu Åhlström tiivistää:
“Monet asiakkaat ja suuret tilaajat eivät enää tyydy pelkkiin puheisiin. He vaativat konkreettisia näyttöjä siitä, miten yritys kantaa vastuunsa. Sertifioitu yritys on tarjouskilpailuissa ja neuvotteluissa vahvoilla, koska se pystyy todistamaan toimintansa tason luotettavasti”.
Riski yritykselle, joka jättää ympäristöasiat huomioimatta, on markkinoilta putoaminen. Hyödyt sen sijaan näkyvät kahdella rintamalla: tilauskannan turvaamisena ja kustannustehokkaana resurssien käytöllä.
Mitä ympäristöjohtaminen on käytännössä puhtaus- ja elintarvikealoilla?
Ympäristötyön ytimessä on yrityksen resurssien ja toiminnan vaikutusten tarkka tunteminen. Käytännössä kyse on sellaisten pullonkaulojen tunnistamisesta, joissa kuluu tarpeettomasti energiaa, raaka-aineita tai työtunteja, ja näiden prosessien optimoimisesta.
Puhtausalalla keskeisimmät ympäristöteot liittyvät tyypillisesti kemikaalivalintoihin, vedenkulutukseen ja logistiikkaan. Kun yritys siirtyy järjestelmällisesti ympäristömerkittyihin, tiivistemuotoisiin tai jopa täysin kemikaalittomiin siivousmenetelmiin, vähenee paitsi ympäristön kemikaalikuorma, myös logistiikan tarve ja työntekijöiden altistuminen terveyshaitoille. Vedenkulutuksen optimointi esimerkiksi mikrokuituteknologiaa hyödyntämällä säästää vettä ja nopeuttaa siivoustyötä. Lisäksi kohteiden välisen ajoliikenteen reittien suunnittelu leikkaa suoraan polttoainekuluja ja päästöjä.
Elintarvikealalla puolestaan painopisteet ovat usein raaka-aineiden hyödyntämisasteessa, energiatehokkuudessa ja pakkauksissa. Ruokahävikin järjestelmällinen seuranta ja minimointi on suoraan kytköksissä katteeseen; jokainen roskiin päätyvä kilo on menetettyä rahaa. Energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi kylmälaitteiden uusimisella vähäpäästöisempiin ja lämmön talteenoton hyödyntämisellä leivinuuneista. Pakkausmateriaalien optimointi, eli käytännössä muovin vähentäminen ja kierrätettävien materiaalien suosiminen, vastaa suoraan kuluttajien ja kaupan alan vaatimuksiin.
Åhlström huomauttaa, että monella yrityksellä on valtavia vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi sidosryhmiensä kautta.
“Kun siivousammattilainen huomaa asiakaskohteessa puutteita esimerkiksi jätteiden lajittelussa ja tarjoaa ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi, niin arjen asiantuntijuus tuottaa suoraa lisäarvoa asiakkaalle.”
Miten pk-yritykset tekevät ympäristötyöstä kilpailuedun?
Tehokas ympäristöjohtaminen on arkipäivää monessa menestyvässä elintarvike- ja puhtausalan yrityksessä. Seuraavat esimerkit havainnollistavat, miten ympäristötyö on integroitu osaksi liiketoimintastrategiaa:
Ympäristötyö jatkuvan kasvun edellytyksenä
Porokylän Leipomo
Reilussa 40 vuodessa pienestä kyläleipomosta merkittäväksi valtakunnalliseksi toimijaksi kasvanut Porokylän Leipomo hyödyntää lean-filosofiaa ympäristötyössään.
Prosesseja optimoimalla taikinahävikki on puristettu minimiin, ja syömäkelpoinen ylijäämä ohjataan ruoka-apuun. Leipomotoiminnassa syntyvä suurin jätejae, biojäte, hyödynnetään tehokkaasti biokaasun tuotannossa. Strategisena päätöksenä yritys on myös siirtynyt käyttämään täysin tuulivoimalla tuotettua sähköä, mikä näkyy suoraan merkittävänä pudotuksena yrityksen hiilijalanjäljessä.
Porokylän Leipomon johdolle on selvää, että jatkuvan kasvun tiellä pysyminen vaatii kykyä vastata asiakkaiden ja sidosryhmien kiristyviin ympäristövaatimuksiin; ilman mitattavaa ympäristötyötä kasvu voisi pysähtyä kaupan keskusliikkeiden vaatimusten edessä.
Vihreää arvojohtajuutta ja konkreettisia tekoja
MTB-Siivouspalvelut
MTB-Siivouspalveluille ympäristötietoisuus on ollut keskeinen arvo alusta lähtien. Yritys on tehnyt periaatepäätöksen käyttää työssään ympäristöystävällisiä ja allergisoimattomia pesuaineita, asettaen siten sekä ihmisen että luonnon hyvinvoinnin etusijalle.
Vastuullisuus ei jää pelkkiin periaatteisiin, vaan näkyy käytännössä jatkuvana uusien, kestävien työtapojen ja teknologioiden aktivisena etsimisenä.
Kierrätys, oikeaoppinen kemikaalien annostelu ja resurssiviisaus on koulutettu osaksi siivoojien päivittäistä rutiinia, jolloin koko henkilöstö on mukana ympäristötalkoissa. MTB:n tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä koko siivoustoimialalla ja erottautua markkinoilla vastuullisena kumppanina.
Innovaatioilla kohti ympäristövastuullisempaa toimintaa
H&A Team Oy
Yli sadan työntekijän puhtauspalveluyritys H&A Team Oy panostaa jatkuvasti innovatiivisiin ympäristöratkaisuihin. Merkittävä osoitus tästä on se, että yrityksen käyttämistä siivousaineista yli 80 prosenttia on ympäristömerkittyjä.
Kehityksen kärkenä H&A Team etsii ja implementoi menetelmiä, jotka säästävät samanaikaisesti sekä vettä että puhdistuskemikaaleja. Ympäristönäkökohdat ovat läsnä poikkeuksetta kaikissa kone- ja välinehankinnoissa.
Lisäksi yritys ratkoo kiinteistönhuollon ja siivouksen laajempia ympäristöhaasteita tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa, tuottaen näin tilaajalle asiantuntijatason lisäarvoa.
Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän käyttöönoton askelmerkit
Ympäristötyön aloittamista jarruttaa usein pelko raskaasta byrokratiasta ja loputtomasta paperityöstä. Ekokompassi on Suomen Luonnonsuojeluliiton omistama, pk-yrityksille räätälöity ja kansainväliseen ISO 14001 -standardiin pohjautuva ympäristöjärjestelmä, joka on suunniteltu poistamaan turhat aloittamisen esteet. Se on ketterä työkalu, joka muuttaa tavoitteet käytännön toiminnaksi ilman organisaation halvaannuttamista.
10 kriteeriä
Lainsäädäntöön perustuvien kriteerien 1–4 tavoite: Merkittävimpien ympäristövaikutusten ja mahdollisten ympäristöriskien tunnistaminen sekä ympäristönsuojelu-, jäte- ja kemikaalilainsäädännön vaatimuksiin vastaaminen.
1. Organisaatio kartoittaa ympäristöasioiden hallinnan nykytilan sekä kuvaa sen kehitysmahdollisuuksia.
Kriteerin 1 vaatimukset
| 1.1. Alkukartoituslomake on täytetty huolellisesti ja selkeästi siten, että vastaukset ovat ymmärrettäviä ja sisällöllisesti riittäviä kysymykseen nähden |
| 1.2. Ympäristövastuun osa-alueiden alustavaa tavoitetilaa ja kehitysmahdollisuuksia on määritelty. Mikäli osa-alueella ei ole kehitysmahdollisuuksia, pitää sarakkeessa ”kehitysmahdollisuudet/tavoitetila” lukea vähintään ”osa-alueella ei ole merkittäviä kehitystarpeita”. |
| 1.3. Organisaatio tunnistaa toimialansa tärkeimmät ympäristönäkökohdat ja osaa nimetä ratkaisuja niiden pienentämiseksi |
| 1.4. Organisaatio tunnistaa tärkeimmät sidosryhmänsä sekä niiden tarpeet ja toiveet ympäristötyön suhteen |
2. Organisaatio tunnistaa toimintansa kannalta merkittävimmät ympäristövastuun osa-alueet.
Kriteerin 2 vaatimukset
| 2.1. Ympäristövastuun osa-alueiden pisteytyslomake on täytetty asianmukaisesti: perustiedot on täytetty, jokainen osa-alue on pisteytetty ja muistiinpanoja pisteytyksen tueksi on kirjattu ainakin suurimpien pisteiden osalta. |
| 2.2. Organisaatio tunnistaa ne osa-alueet, jotka ovat tärkeitä sen sidosryhmille (jos mitkään) |
| 2.3. Organisaatio tunnistaa ne osa-alueet, joilla sen on mahdollista tuottaa positiivisia vaikutuksia (jos millään) |
3. Organisaatio sitoutuu noudattamaan toimintaansa koskevaa ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä.
Kriteerin 3 vaatimukset
| 3.1. Lakilista on täytetty asianmukaisesti: lainsäädännön vaatimuksiin on perehdytty ja vastaukset on kirjattu huolellisesti ja selkeästi siten, että ne ovat ymmärrettäviä ja sisällöllisesti riittäviä kysymykseen nähden. |
| 3.2. Organisaation toiminnan edellyttävät luvat on haettu ja ilmoitukset jätetty (esim. ympäristölupa, kemikaali-ilmoitus). |
| 3.3. Organisaatiolla on menetelmä ja vastuuhenkilö lainsäädännön muutosten seuraamiseksi ja lakilistan päivittämiseksi. |
| 3.4. Organisaation vaarallisten jätteiden tai muu lain edellyttämä kirjanpito on ajan tasalla, mikäli niitä varastoidaan. Organisaatio huolehtii vaaralliset jätteet asianmukaiseen jatkokäsittelyyn joko itse tai jätehuoltoliikkeen toimesta. |
| 3.5. Organisaatio huolehtii, että siirtoasiakirjat laaditaan lietteistä, rakennusjätteistä ja vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirjojen tiedot toimitetaan SIIRTO-rekisteriin. |
| 3.6. Organisaatiolla on ajantasainen kemikaaliluettelo. Käyttöturvallisuustiedotteet ovat ajan tasalla ja henkilöstön nähtävillä. |
4. Organisaatio huomioi ympäristöasiat toimintatavoissaan.
Kriteerin 4 vaatimukset
| 4.1. Jätehuoltosuunnitelma on asianmukaisesti täytetty ja vastaa jätesäädöksiä; organisaatio on järjestänyt erilliskeräyksen vähintään jäteasetuksen raja-arvot ylittäville jätejakeille sekä vaarallisille jätteille, mikäli niitä syntyy toiminnassa ja noudattaa etusijajärjestystä. |
| 4.2. Organisaatio ohjeistaa henkilöstöä lajittelemaan asianmukaisesti sekä käsittelemään kemikaaleja turvallisesti. |
| 4.3. Jätteiden lajittelu toimii käytännössä; keräysvälineissä on oikein lajiteltua jätettä ja keräysvälineet on merkitty asianmukaisesti. |
| 4.4. Vaarallisten jätteiden ja kemikaalien säilytystilat ovat siistit ja turvalliset. Tiloissa on organisaation vaarallisiin jätteisiin ja kemikaaleihin nähden oikeat suojavälineet ja turvatoimet (esim. imeytysaine, säiliöiden ja kanisterien allastus, henkilösuojaimet). |
| 4.5. Kaikki kemikaalipakkaukset on merkitty asianmukaisesti tuotteen nimellä ja vaaranmerkeillä. |
Ympäristöohjelman kriteerien 5-6 tavoite: Ympäristövaikutuksien pienentäminen sekä positiivisten vaikutusten tuottaminen.
5. Organisaatiolla on ympäristöohjelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä positiivisten vaikutusten kasvattamiseksi.
Kriteerin 5 vaatimukset
| 5.1. Organisaatio asettaa ympäristöohjelman tavoitteet uudelleen vähintään kolmen vuoden välein ja vähintään kolmelle ympäristövastuun osa-alueelle. Osa-alueet valitaan ympäristövastuun osa-alueiden pisteytyslomakkeella olennaisimmiksi tunnistetuista vaihtoehdoista. Ympäristöohjelman toimenpiteet tarkistetaan vuosittain ja niitä asetetaan tarvittaessa lisää tavoitteeseen pääsemiseksi. |
| 5.2. Ympäristöohjelman tavoitteet ovat riittävän kunnianhimoisia ja ympäristöohjelmaan valitut toimenpiteet oleellisia ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja/tai positiivisten vaikutusten kasvattamiseksi. |
| 5.3. Kaikki ympäristöohjelman toimenpiteet on aikataulutettu ja niille on nimetty vastuuhenkilö. |
| 5.4. Organisaation johto on osallistunut ympäristöohjelman laatimiseen. |
6. Organisaatio raportoi ympäristöohjelman toteutumisesta vuosittain.
Kriteerin 6 vaatimukset
| 6.1. Organisaatio on raportoinut toimenpiteiden edistymistä ja mahdollisia numeerisia mittareita vuosittain. |
| 6.2. Organisaation edustaja osaa kertoa, mistä mittareiden seurantaan tarvittavat tiedot saadaan ja kuka vastaa niiden raportoinnista. |
Ympäristöjohtamisen kriteerien 7–10 tavoite: Ympäristöasioiden huomioiminen päätöksenteossa, johdon ja henkilöstön sitoutuminen sekä vaikuttaminen viestinnän kautta.
7. Organisaation johto on sitoutunut ympäristötyöhön.
Kriteerin 7 vaatimukset
| 7.1. Organisaatiolla on johdon hyväksymä ympäristölupaus, jossa on mainittu ympäristötyön tärkeimmät tavoitteet. |
| 7.2. Organisaatiolla on nimetty Ekokompassi-yhteyshenkilö, jolla on tarvittava osaaminen ja johdon valtuutus toimia ympäristövastaavana. Henkilö on merkitty yhteyshenkilöksi Oma Ekokompassin asetuksissa kohdassa käyttäjät. |
| 7.3. Organisaation johto tukee Ekokompassi-yhteyshenkilöä ympäristötyössä. |
| 7.4. Organisaation johto huomioi ympäristövastuun osana päätöksentekoa. |
8. Organisaatio ohjeistaa henkilöstön ottamaan ympäristöasiat huomioon toiminnassaan.
Kriteerin 8 vaatimukset
| 8.1. Organisaatiolla on sisäisen viestinnän suunnitelma, jonka toimenpiteet on aikataulutettu ja niille on nimetty vastuuhenkilö. |
| 8.2. Organisaatio on viestinyt henkilöstölle ympäristötyön tavoitteista ja käytännöistä, ympäristötyön etenemisestä ja tuloksista sekä ympäristölupauksesta. |
| 8.3. Organisaation henkilöstö toimii omissa tehtävissään ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti. |
9. Organisaatio viestii ympäristötyöstään säännöllisesti.
Kriteerin 9 vaatimukset
| 9.1. Organisaatiolla on ulkoisen viestinnän suunnitelma, jonka toimenpiteet on aikataulutettu ja niille on nimetty vastuuhenkilö. |
| 9.2. Organisaatio on julkaissut ympäristölupauksen ja viestii ympäristöohjelman tavoitteista ja edistymisestä säännöllisesti. |
10. Organisaatio arvioi ja kehittää toimintaansa sisäisten auditointien avulla ja hankkii ulkoisen auditoinnin kolmen vuoden välein.
Kriteerin 10 vaatimukset
| 10.1. Organisaatio toteuttaa sisäisen auditoinnin niinä vuosina, kun ulkoista auditointia ei ole. |
| 10.2. Organisaatiolla on prosessi sisäisessä auditoinnissa mahdollisesti ilmenevien poikkeusten korjaamiseksi. |
| 10.3. Organisaatio hankkii ulkoisen auditoinnin kolmen vuoden välein. |
Ekokompassi-sertifikaatin kriteerit täyttyvät ympäristöjärjestelmän ohjatun käyttöönoton kautta.
Lue lisää Ekokompassi-sertifiointijärjestelmästä
Ympäristösertifikaatilla uskottavuutta ja kilpailuetua auditoidulla ympäristötyöllä
Kun Ekokompassin 10 kriteeriä täyttyvät, ulkopuolinen auditoija tarkastaa toiminnan ja läpäistystä auditoinnista yritykselle myönnetään ympäristösertifikaatti. Erityisesti puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan julkisissa kilpailutuksissa (kuntien hankinnat, sairaanhoitopiirit) ympäristösertifikaatti on yhä useammin ehdoton edellytys tarjouksen jättämiselle. Vastaavasti elintarviketeollisuudessa sertifikaatti nopeuttaa neuvotteluja keskusliikkeiden ja suurkeittiöiden kanssa, jotka auditoivat omia toimittajiaan säännöllisesti.
Sertifikaatti on valmis vastaus, kun asiakkaat, rahoittajat tai viranomaiset kysyvät yrityksen vastuullisuudesta. Se osoittaa, että puheet kemikaalikuorman pienentämisestä tai hävikin hallinnasta on todennettu. Lisäksi Ekokompassiin integroidut EU:n vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin (VSME) mittarit varmistavat, että yritys tuottaa juuri sellaista dataa, jota suuret tilaajat toimitusketjuiltaan nykypäivänä edellyttävät.
Ympäristöohjelman painopisteet elintarvike- ja puhtausaloilla
Ekokompassi-ympäristöjärjestelmässä yritys valitsee kahdestatoista mahdollisesta osa-alueesta vähintään kolme merkittävintä ympäristövastuunalaa. Näillä aloilla tyypillisimmät valinnat ovat usein:
- Jätteet ja hävikin hallinta
- Kemikaalit
- Energia
- Logistiikka ja liikkuminen
- Materiaalit ja hankinnat
UKK – Usein kysytyt kysymykset puhtausalan ja elintarvikealan ympäristötyöstä
Vieko ympäristöjärjestelmän ylläpito liikaa työaikaa ja resursseja pk-yritykseltä?
Ei vie, kun järjestelmä on rakennettu oikein. Ekokompassin vahvuus on, että ympäristöteot integroidaan osaksi normaaleja perehdytys- ja työohjeita. Ekokompassin ympäristöjärjestelmä perustuu kansainväliseen ISO 14001-standardiin, jota on sovellettu pienille ja keskisuurille yrityksille sopivaksi. Kevennetty, käytännönläheinen järjestelmä tekee ympäristötyön tekemisestä ja siitä raportoinnista sujuvaa.
Miten sertifikaatti auttaa julkisissa kilpailutuksissa?
Hankintalaki velvoittaa julkisia toimijoita huomioimaan ympäristönäkökohdat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puhtaus- ja elintarvikealan julkisissa kilpailutuksissa auditoitu Ekokompassi-sertifikaatti on strateginen etu.
Onko elintarvikealan pienellä toimijalla varaa tehdä ympäristötyötä?
Kysymyksen voi kääntää toisinpäin: onko varaa olla tekemättä? Hävikin pienentäminen, pakkausmateriaalien järkevöittäminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat kaikki suoria kustannussäästöjä. Lisäksi vähittäiskaupan ketjut pudottavat tulevaisuudessa toimitusketjuistaan ne yritykset, jotka eivät kykene todentamaan vastuullisuuttaan.
Varaa esittely
Maksuttomassa tapaamisessa käymme läpi, miten Ekokompassin ympäristöjärjestelmä voi auttaa ympäristötyön haltuunotossa, edistämisessä ja todentamisessa.
Pyydä tarjous
Ekokompassi sopii pk-yrityksille, kaikille toimialoille. Ympäristöohjelma rakennetaan teille sopivaksi ja osaksi yrityksesi toimintaa. Me opastamme ja tarjoamme valmiit työkalut.
